Pastori Selkeen mielestä ”kirkon johdon ristiriitainen toiminta” pitäisi saattaa suuren yleisön tietoon.
Mänttä-Vilppulan seurakunnan kappalainen Pauli Selkee tekee YouTubeen videoita, joissa hän analysoi kirkon asioita ja haastattelee sen vaikuttajia, muun muassa herätysliikejohtajia. Kanavalla on lähes 5000 tilaajaa ja suosituimpia videoita on katsottu yli 40 000 kertaa. Määrä on siinä mielessä kohtuullisen suuri, että videoiden aiheena on useimmiten kirkkopolitiikka.
Selkeen kanavan suosituimmassa videossa käsitellään emeritusprofessori Jouko N. Martikaisen ”hurjaa avointa kirjettä” piispa Mari Leppäselle. Kyseisessä kirjeessä Martikainen ilmoittaa, ettei enää voi pitää Mari Leppästä omana piispanaan, koska tämä on ”tukenut kirkolle turmiollista harhaoppia”, millä Martikainen tarkoittaa niin kutsuttua sateenkaari-ideologiaa.
– Tahdon vaikuttaa myönteisesti kirkon asioihin ja sen tilanteeseen, klassisen kristinuskon ja luterilaisen tunnustuksen perustalta, Selkee ilmoittaa.
– YouTube-kanavani on yksityinen.
Kanavalla käsitellään yksinomaan kirkkoon liittyviä asioita. Selkee sanookin, että hänen kanavansa on kyllä ”kapitulilla tiedossa”, mutta hän ei kommentoi sitä, onko työnantajalta tullut kanavasta palautetta ja minkälaista se on ollut.
– Teologisesti kanavani perustuu pappisvihkimykseen, ei paikallisseurakunnan virkaan. On sananvapaus.
– Meidän täytyy kirkossa pystyä puhumaan suoraan niistä asioista, jotka kristittyjä vaivaavat ja mietityttävät. Emmehän me voi olla puhumattakaan. Silloinhan me eläisimme pelon ilmapiirissä. En minä ainakaan halua sellaisessa elää, Selkee sanoo,
Tilaa oppia
Pauli Selkee kävi aikanaan Luther-säätiön alkuvaiheen Helsingissä järjestetyissä messuissa. Opiskeluaikoinaan hän kävi myös Suomen teologisessa instituutissa, Sleyn teologikurssilla ja Evankelisten opiskelijoiden tilaisuuksissa. Lisäksi hän osallistui suomalaisen luterilaisuuden jättiläisen Simo Kivirannan Concordia-piiriin.
Myöhemmin Selkee otti etäisyyttä näihin piireihin.
– Koin, että tarvitsen tilaa oppia ja ajatella rauhassa itse asioita. Etten olisi jatkuvasti isojen hahmojen vaikutuspiirissä.
Selkee päätyi Verkosto-seurakuntaa edeltäneeseen ”lievästi karismaattiseen” Kotiryhmäverkostoon.
Nyt hän toimii ev. lut. kirkon pappina. Selkeen virkanäkemys on vuosien varrella vaihdellut, mutta nykyisin se on perinteinen eli se, että pappisvirka kuuluu miehelle. Seurakuntatyössä hän tekee silti yhteistyötä naispappien kanssa.
– Koska ymmärrän paimenviran olevan miehen virka, loogisesti seuraa, että myös piispan virka on miehelle tarkoitettu. Omaatuntoa ei voi ulkoistaa. Kun sain pappisvihkimyksen vuonna 2005 oli vain miehiä piispoina. Nykyaika herättää lisää virkateologisia kysymyksiä, pohdin muun muassa sitä, onko naispiispan suorittama pappisvihkimys pätevä.
Äänestäjiä tarvitaan
Selkee kuvailee itseään kaikissa yhteyksissä evankelis-luterilaisen kirkon papiksi.
– Myös kaikkien kirkon herätysliikkeiden pappien tulee olla ensi sijassa kirkon pappeja eikä minkään liikkeen. He ovat antaneet lupauksensa Suomen ev.lut. kirkolle. Tosin osa herätysliikepapeista on saanut pappisvihkimyksen muussa kirkossa, kuten Inkerin kirkossa. Joka tapauksessa on toinen kysymys, missä ihminen on töissä. Järjestö ei syvimmiltään määritä pappeuden teologista tai juridista perustaa.
– Olen itse edelleen myös Sleyn jäsen, vaikka en olekaan siellä missään virallisessa asemassa.
Selkeen mielestä perinteisen väen pitäisi ryhtyä aktiivisemmaksi kirkkopolitiikassa.
– Kirkko on avoin, mutta se edellyttää äänestämistä. Jos ei äänestä, ei tule voittoja vaaleissa ja sitten tulee liberaalimpia päättäjiä. Onko nöyryyttä suostua toimimaan systeemin mukaan? hän kysyy.
– Totta kai minulla on empatia ja sympatia messuyhteisöjen puolella. Kirkon pitäisi vapauttaa messut, järjestää erillisvihkimyksiä herätysliikkeiden papeille ja antaa ehtoollislupia Poriin ja Seinäjoelle. Ne yhteisöt voisivat sitten olla miespiispojen alaisuudessa.
Selkee viittaa Sleyn messuyhteisöiltä evättyihin ehtoollislupiin.
– Mutta puhuvatko herätysliikkeet vaaleista? Missä ovat seminaarit ja vaaliohjelmat? Näen aika vähän sellaista. Tarvitaan kehotusta ja innostusta.
”Kestämätön tilanne”
Jouduttuaan kirkossa marginaaliin, pääasiassa virkakysymyksen ja perinteisen avioliittonäkemyksensä vuoksi, Suomen teologista instituuttia lähellä olevat herätysliikejärjestöt perustivat vuonna 2024 Kirkkokansa-yhteisö ”rakentamaan yhteistä tulevaisuutta”. Joulukuussa 2025 perustettiin myös Kirkkokansan pappisveljestö, joka ”kokoaa yhteen luterilaisia raamattukonservatiivisia pappeja”. Kirkkokansa-yhteisön nettisivuilla muun muassa tiedotetaan eri liikkeiden messuyhteisöiden jumalanpalveluksista.
– Toivon, että Kirkkokansa-verkoston liikkeet pysyvät kirkon piirissä ja vaikuttavat siinä. En toivo sitä, että ne perustaisivat oman kirkon. Mutta onhan tilanne vaikea. Miten elintila ja mahdollisuudet järjestyvät, jos ei ehtoollislupia suoda?
Eikä perinteisen linjan pappisvihkimyksiä.
– Onhan tämä täysin kestämätön tilanne. Samaan aikaan on lisääntynyttä kiinnostusta kristinuskon asioita kohtaan. Messuyhteisöt kasvavat. Mutta tilanne menee koko ajan vaikeammaksi. Vihkimyskysymys, sateenkaarimessut, hiljaisuuden jooga. Uutuudet, joihin täytyy ottaa kantaa, eivät ole menossa pois vaan niitä on tulossa lisää.
Kirkon uudistamispyrkimykset johtuvat Selkeen mukaan pappien koulutuksesta.
– Kirkko on ulkoistanut sen valtiolle, yliopistolle. Yleensähän papit koulutetaan pappisseminaareissa. Näin ortodoksikirkko toimii. Heillä on pappisseminaari Itä-Suomen yliopiston yhteydessä.
– Ja millainen pappiskoulutus, sellaiset papit. Millaiset papit, sellainen julistus. Tässä on suora linkki hartauksiin, rippikouluopetukseen ja tietenkin saarnoihin.
Jännitteinen agenda
Selkee katsoo, että kirkon ”pelastaminen tai myönteiseksi kääntyvä kehitys” on mahdollista, mutta se vaatii töitä.
– Tulkaa kaikki -liike toimii jatkuvasti. Heillä on vahva brändi. He ovat pystyneet taitavasti edistämään omaa agendaansa, valitettavasti.
– Kirkkokansa-verkostossahan olisi jo valmis brändi. Sillä liikkeellä voisi vaikuttaa vaaleihin ja järjestää seminaareja, kannustaa, rohkaista ja opettaa kirkkokansaa. Perinteisemmin ajatteleva sukupolvi on kasvamassa. Tarvitaan yhteisöjä, ja siksi messuyhteisökysymys on tärkeä.
Selkee on kuitenkin huomannut, että ”innostus puuttuu”.
– Ovatko herätysliikkeet jo luovuttaneet kirkon kurssin kääntämisen suhteen?
– Akuutit asiat, kuten ehtoollisluvat, aiheuttavat tietysti vääryyden kokemuksen, joka on suuri. Samaan aikaan arkkipiispa ja piispa Mari Leppänen ovat viimeisen vuoden aikana olleet sateenkaaritunnuksen takana julistamassa. Kirkon johto edistää uudistusmielistä ja kirkon perinteen suhteen jännitteistä agendaa, ja samaan aikaan se rajoittaa kirkon omasta traditiosta nousevaa perinnettä.
– Ison yleisön pitäisi nähdä se ristiriita, miten kirkon johto toimii. Kun se näkisi, että tapahtuu suuri vääryys, tulisi myös paine kirkon johdolle.
Selkee ehdottaa, että isojen mediatalojen, kuten Hesarin tai Ylen toimittajat selvittäisivät, miten kirkko kohtelee herätysliikkeitään.
– He voisivat kysyä, miksi kirkko syrjii perinteisiä herätysliikkeitä, jotka toimivat samoin kuin satoja vuosia on toimittu.
Pappina Selkee haluaa kuitenkin muistuttaa myös tärkeimmästä.
– Kristinuskon ytimessä on hyvä Jumala, joka rakastaa kaikkia ihmisiä. Jeesus Kristus on Golgatan ristillä sovittanut kaikki ja kaikenlaiset synnit. Kirkko tarjoaa tätä syntien anteeksiantamusta ja ikuisen elämän lahjaa jokaiselle.
– Kiistakysymyksiin ei seurakuntalaisen kannata keskittyä vaan siihen, että joka aamu on armo uusi. Ja oppia lisää Raamatun sanasta. Uskonelämän pääpaino tulee olla Jeesuksen armossa omalle kohdalle.
Juttu on julkaistu Elämä-lehdessä 3/2026
