Messiaaniset juutalaiset uskovat Jeesukseen (Jeshua) Messiaana, mutta Israelissa joulua viettävät lähinnä arabikristityt ja pieni osa messiaanisista juutalaisista.
Juutalaiset juhlat perustuvat Tooraan, historiaan ja kansallisiin perinteisiin – joulu ei niihin kuulu eikä ole virallinen vapaapäivä. Messiaaniset juutalaiset näkevät tärkeämpänä juutalaisen identiteetin kuin länsimaisten kirkkokuntien perinteet.
Joulun vietto vakiintui vasta 300-luvulla, osin vastareaktiona Rooman pakanalliseen saturnaalijuhlaan. Myös joulu on juutalaisten keskuudessa nähty jopa pakanallisena. Amerikasta muuttaneille juutalaisille joulu on tutumpi kulttuurisena ilmiönä, sillä he ovat eläneet sen keskellä eri tavalla kuin Lähi-idän juutalaiset.
Monet messiaaniset juutalaiset yhdistävät Jeesuksen syntymän Hanukka-juhlaan, joka ajoittuu joulun aikoihin. Hanukka on “valon juhla”, ja Jeesuksen opetus itsestään “maailman valona” sopii juhlan teemaan. Hanukan vietto joulun sijaan korostaa yhteyttä Raamatussa mainittuihin juhliin.
Hanukka ei ainoastaan muistuta temppelin uudelleen vihkimisestä, vaan messiaaniset näkevät siinä profeetallisen viestin: Jeshua on maailman valo, ja Jumalan temppeli puhdistetaan – ensin fyysisesti temppelissä, sitten ihmisen sydämessä. Hengellinen sanoma on Jumalan valon voitto pimeydestä ja epäjumalanpalveluksesta. Uusi testamentti mainitsee Jeesuksen käyneen temppelissä Hanukan aikaan (Joh.10:22–23).
Sana tuli lihaksi
Jotkut tutkijat ja varhaiskristityt ovat esittäneet, että Jeesus olisi syntynyt Sukkotin eli lehtimajajuhlan aikaan. Syksy sopisi ajallisesti paremmin kuin joulukuun kylmä sää, jolloin paimenet tuskin olisivat olleet yöllä ulkona kedolla. Tähän viittaa myös se, että Abian perhekunnan temppelipalvelusvuoro osui Sukkotin ajankohtaan. Se on yksi suurista pyhiinvaellusjuhlista, jolloin kaikki pappisosastot palvelivat temppelissä. Tämä selittäisi, miksi majatalot olivat täynnä.
Jos Sakarias, Johanneksen isä, palveli temppelissä syksyllä, Jeesuksen syntymän ajankohta voidaan ajoittaa Sukkotin aikaan. Juhlassa muistellaan Jumalan asumista kansansa keskellä. Tällöin Johanneksen evankeliumin sanat “Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme” saavat erityisen merkityksen.
Kreikan sana eskenōsen tarkoittaa kirjaimellisesti “majaili” tai “asui teltassa”. Jeesuksen syntymä voidaankin nähdä Jumalan “majautumisena” ihmisten keskelle – kuten Jumala oli kansansa keskellä erämaavaelluksen aikana. Profeetta Sakarjan mukaan tulevaisuudessa kaikki kansat kokoontuvat Jerusalemiin palvomaan Herraa Sukkotin juhlassa. Messiaaniset juutalaiset näkevät tässä viittauksen Messiaan syntymään ja tulevaan valtakuntaan.
Joulu uskonnollisena dialogina
Lehtimajanjuhla muistuttaa ihmiselämän olevan matka erämaan halki. Elämme tässä maailmassa kuin lehtimajassa – väliaikaisessa ja hatarassa. Matkaamme kohti lujaa ja pysyvää majaa taivaassa. Jeesuksen syntymä voidaan nähdä Jumalan tulemuksena tähän maailmaan, “lehtimajaan”.
Asuessani perheeni kanssa Jerusalemissa vuosina 2006–2011 Jerusalemin juutalainen pormestari lahjoitti jouluisin kaupungin puolesta joulukuusen kristillisille järjestöille. Saimme kuusen myös kotiimme. Pienimuotoisesti vietimme joulujuhlaa, johon osallistui myös joitakin messiaanisia juutalaisia. Juhlaan kuului jouluateria ja lasten esittämä joulukuvaelma.
Tärkeämpiä vieraillemme olivat kuitenkin aina juutalaisten omat juhlat. Oma kokemukseni ja keskustelut tuttavieni kanssa Israelissa ovat yhteneväiset siitä, että joulua vietetään lähinnä niissä perheissä, joissa on kristittyjä sukulaisia.
Juutalaisten kiinnostus jouluun
Julkisen tilan joulu näkyy joulumarkkinoina Pyhän maan kristillisissä kaupungeissa Nasaretissa, Betlehemissä ja Jaffassa. Yli kolmekymmentä vuotta Israelissa asunut kristitty tuttavani kertoo kiinnostuksen joulun viettoon kasvaneen erityisesti nuorempien juutalaisten keskuudessa. Monet matkustavat myös Euroopan joulutoreille.
Koronan aikaan Nasaret oli suosittu joulukohde. Tuttavani kertoo, että joulun aikaan heille on jopa tungosta, kun juutalaiset sukulaiset haluavat osallistua joululeivontaan. Ave Maria soi, ja vanhempi sukulainen seuraa kiinnostuksella keskiyön messua Betlehemistä. Toisaalta joulun viettoon voi liittyä myös vastustusta erityisesti ortodoksijuutalaisten keskuudessa.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa diasporajuutalaiset saattavat viettää joulua osana ympäröivän yhteiskunnan tapakulttuuria. Hanukka ja joulu yhdistyvät helposti. Kodeissa palavat koristevalot ja luetaan joulun raamatunkertomuksia, jolloin valo ja Messias – maailman valo – kietoutuvat yhteen. Juhlan keskiössä on Messiaan inkarnaatio eli Jumala tuli ihmiseksi.
Messiaaniset juutalaiset korostavat joulun vietossaan aina Vanhan testamentin profetioiden täyttymistä. “Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja antaa hänelle nimen Immanuel.” (Jes. 7:14)
Sirpa Rissanen
Kirjoitus on julkaistu Sansa-lehdessä 4/2025.
