Kävelin tuskaisena rinkka selässä raitiovaunupysäkille saksalaisessa kaupungissa. Mitä mun oikein pitäis tehdä tän Jeesuksen kanssa?
Olin edellisenä päivänä käsittänyt ensimmäistä kertaa elämässäni, että olen syntinen. Syntini oli ennen kaikkea se, että elämäni pyöri itseni ympärillä eikä Jumalan. Päässäni alkoi soida Bob Dylanin laulu Gotta serve somebody. “You’re gonna have to serve somebody. It may be the Devil or it may be the Lord. But you’re gonna have to serve somebody.” (Sinun on palveltava jotakuta. Se voi olla Saatana tai se voi olla Herra, mutta jotakuta sinun on palveltava.)
On vain kaksi vaihtoehtoa. Joko tai. Tuntuuko liian ehdottomalta?
Roomalaiskirjeen luvusta kuusi on tullut yksi mielikohdistani Raamatussa. Siinä on selitetty se ihana tosiasia, että minä olen kuollut Kristuksessa. Mitä ristillä oikein tapahtui?
Tämä on jo tuttua. Jeesus kuoli ristillä koko ihmiskunnan syntien takia. Kuka tahansa tulee Jumalalle kelpaavaksi, kun tunnustaa syntinsä ja pyytää niitä anteeksi. Välittömästi Jeesuksen ristintyö aktivoituu hänen elämässään.
Tämä tapahtui minulle tuolloin Bob Dylanin laulun tahdissa, kun kävelin raitiovaunupysäkille saksalaisessa kaupungissa. Istahdin jalkakäytävän reunalle, tunnustin Jeesukselle syntini ja pyysin häntä olemaan Pelastajani ja Herrani. Olin kuullut jostain, että tuo herra-osuuskin on tärkeä, ja vilpittömästi siitä lähtien aloinkin ojentautua elämässäni Jumalan tahdon mukaan.
Onko kuuliaisuus suorittamista hampaat irvessä?
Vasta vuosia myöhemmin aloin saada ymmärrystä siitä, mitä muuta Jeesuksen ristillä tapahtui. Pyhä Henki oli jo auttanut minua sisäistämään, että syntiongelma oli ratkaistu. Pyhän Hengen ilmestystä tarvitsemme kuitenkin myös siinä, miten meidän tulisi elää uskoontulon jälkeen.
Mutta mitä se tarkoitti käytännössä?
Syvimmällä sydämessäni olin alusta asti janonnut elää Jumalan tahdon mukaan. Tiesin intuitiivisesti, että se olisi minulle parasta. Mutta mitä se tarkoitti käytännössä? Oliko se sääntöjen noudattamista: älä tee sitä tai älä tätä? Suorittamista hampaat irvessä ja pelkoa epäonnistumisesta? Vaatimuksia, joita on mahdotonta täyttää?
Roomalaiskirjeen 6:17-18 mukaan kuuliaisuus Jumalalle johtaa kuitenkin myös vapauteen. Jumalalle kiitos, te jotka olitte synnin orjia, olette nyt tulleet koko sydämestänne kuuliaisiksi sille opetukselle, jonka ohjattavaksi teidät on uskottu. Olette päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja palvelette nyt vanhurskautta. Miten voi samalla alistua toisen tahtoon ja olla vapaa?
Kristus minussa — uskonnollista höpinää?
David Gregory kutsuu kirjassaan The Rest of the Gospel lukijaansa kuvittelemaan itsensä Golgatalle katsomaan Jeesusta ristillä. Mitä jos kuvittelisit nyt olevasi siellä?
Pyhä Henki nostaa sinut ilmaan ja liittää sinut ristillä riippuvaan Jeesukseen. Nyt kun sinut on yhdistetty Jeesukseen ja hän kuolee, sinä kuolet. Kun hänet haudataan, sinut haudataan. Kun hän nousee kuolleista, sinä nouset kuolleista. Hän elää, ja sinä elät hänessä. Te olette yhtä. “Tiedämme, että vanha minämme on yhdessä hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta tämä syntinen ruumis menettäisi valtansa emmekä enää olisi synnin orjia” (Room. 6:6). “Kun Kristus kuoli, hän kertakaikkisesti kuoli eroon synnistä. Kun hän nyt elää, hän elää Jumalalle. Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa” (Room. 6:10–11).
Vau, Jeesus ja me olemme yhtä, ja hän haluaa elää elämäänsä meidän kauttamme. Kuinka villiltä tuntuva ajatus! Gal. 2:19–20 on aina kiehtonut minua: “Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa.” Roomalaiskirjeen luvun 6 valossa vihdoin aloin ymmärtää, mistä siinä on kyse. Pyhä Henki alkoi paljastaa, että Jeesuksen ja meidän yhteys on totisinta totta eikä vain uskonnollista höpinää.
Ei tarvitse seurata jokaista mielihalua
Mitä siitä sitten seuraa, että olemme kuolleita ja Jeesus elää meissä? Jumalan orjana oleminen ei tarkoita sitä, että pitää yhä pelätä virheitä. On kyse siitä, että on tullut lapseksi perheeseen, jossa vallitsee rakkaus ja jossa Isä huolehtii minusta ja hengellisestä kasvustani. Ristillä Jeesus vapautti minut elämään vapaana, kokeilemaan, oppimaan, löytöretkeilemään.
Minulla on Jeesuksen ansiosta nyt myös vapaus olla noudattamatta langenneen luontoni mielihaluja. Olen vapaa Kristuksessa, koska kun syvimmällä sisimmässäni rakastan tehdä, mitä minun pitäisikin tehdä, olen todella vapaa. Siitä seuraa rakkautta, läsnäoloa, läheisyyttä – Jumalan, itseni ja toisten kanssa. Tämä on Pyhän Hengen jatkuvaa työtä meissä.
Bob Dylan lauloi, että ellen palvele Jeesusta, päädyn palvelemaan sielunvihollista. Toinen tuo vapauden, toinen orjuuden; toinen kuulumisen, toinen eristyneisyyden; toinen ilon, toinen ahdistuksen. “Sinä osoitat minulle elämän tien, sinun lähelläsi (läsnäolossasi) on ehtymätön ilo, sinun oikealla puolellasi on ikuinen onni” (Psalmi 16:11).
Kuuliaisuus Jumalalle -sarja osa 8
Blogisarja perustuu Maarit Erosen raamattutyökirjaan Yhdessä, kuuliaisuutta joka päivä
