Perinteiset suomalaiset arvot ovat jäämässä uusien ideologioiden jalkoihin. Vaarana on, että vaivalla saavutettu hyvinvointi kuihtuu pois. Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Katriina Reponen näkee uusien aatteiden vaikuttavat negatiivisesti yhteiskuntaan.
”Suomi on upea maa.”
Näin julistivat vuoden alussa maahanmuuttajataustaiset kuntavaaliehdokkaat, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Lähi-idän asiantuntija Seida Sohrabi (kok.) sekä perussuomalaisten ehdokas Chico Muya. Kampanja oli vastalause vihreiden kuntavaaliehdokkaiden ”Suomi on rasistinen maa” – kannanotolle.
Viime vuosina esiin on noussut käsite uhriutumisen kulttuurista, jossa uhrin asemaa tai kokemusta korostetaan liikaa tai sitä jopa tavoitellaan keinotekoisesti. Uhriutumisasenteessa ihminen näkee itsensä passiivisena kohteena, ja syy ongelmiin on aina jossain ulkopuolisessa. Uhriutumisen kulttuurin aatteelliset juuret on liitetty vasemmistolaiseen ajatteluun.
Hyvinkään kaupunginvaltuutettu, liiketalouden lehtori Katriina Reponen (ps.) näkee vihreiden rasismikampanjassa viitteitä uhriutumisasenteesta. Sen sijaan vaikeista lähtökohdista ponnistaneet Sohrabi ja Muya ovat päättäneet suhtautua asioihin eri tavoin.
– Itse ajattelen niin, että minullakin olisi miljoona syytä olla uhri. Selässäni on pientä nikamien madaltumaa, joka aiheuttaa kipua ja ahdistaa keuhkoja, minulla on dysleksia ja rikkinäisyyttä lapsuudessa. Silti voin joka päivä päättää, olenko uhri vai pyrinkö hyvään. Päätän aina tehdä hyvää, Reponen sanoo.
Katriina Reponen toivoo, että nuoria opetettaisiin siihen, että vapaus ja itsetunto tulevat yrittämisestä. Sen sijaan moni nuori haluaisi saada kaiken heti ja helpolla. Kelan tuilla elävä opiskelija saattaa valittaa siitä, ettei saa yksiötä Helsingistä.
Reposen asenne on ollut tyystin toisenlainen. Hän myi vuosia sitten omaisuutensa ja lähti ulkomaille töihin ja lähetystyöhön. Suomeen palattuaan korkeasti koulutettu nainen teki kaksi vuotta töitä puhelinmyyjänä ja yrittäjänä, kunnes sai lopulta liiketalouden lehtorin viran. Asunnon Reponen osti Hyvinkäältä, koska pääkaupunkiseudulla oli liian kallista asua.
Kristilliset arvot tuottavat hyvinvointia
Pohjoismaissa nautitaan kristillisiin arvoihin pohjautuvasta hyvinvoinnista. Niistä ollaan kuitenkin luopumassa muiden arvojen ja ideologioiden, kuten islamisaation ja woken, vallatessa alaa. Ruotsissa kehityksestä on seurannut isoja ongelmia, kuten maahanmuuttajien segregaatio eli eriytyminen omiksi ryhmikseen ja jengiytyminen. Suomessa sosialistinen ajattelu on osaltaan heikentänyt kristillisyyden merkitystä ja tehnyt kansasta juurettoman.
– Sosiaalidemokraattinen valtio on vähän kuin leikkokukkakimppu. Meillä ei ole enää juuria kristinuskossa. Kukoistamme edelleen, mutta leikkokukkakimput eivät ole ikuisia, Reponen vertaa.
Kapitalistinen markkinatalous on Reposen mukaan vapaan demokratian ja sananvapauden pohja, toisin kuin sosialismi, jota hän pitää syöpänä. Seida Sohrabin näkemyksen mukaan talous ja arvot liittyvät vahvasti toisiinsa.
– Perinteiseen tapaan ihmiset on opetettu yrittämään, kokeilemaan ja ponnistelemaan, ja kun jotakin saavuttaa, siitä palkitaan. Nyt ajatus on, ettei tarvitse yrittää, opiskella tai oppia kirjoittamaan. Elämästä tehdään liian helppoa ja ajatellaan, että valtio on kuin isä ja äiti. Silloin nuorilta unohtuu, mistä hyvinvointi lähtee: työn tekemisestä ja yrittäjyydestä.
Katriina Reponen ja Seida Sohrabi keskustelevat erilaisten ideologioiden vaikutuksesta Suomessa sekä Lähi-idän tilanteesta medialähetysjärjestö IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa. Ohjelma esitetään TV:n Alfa-kanavalla 16, keskiviikkona 18.6. kello 20.00 ja uusintana sunnuntaina 22.6. kello 20.00. Toimittajana Jori Asikainen. Ohjelma on kuunneltavissa veloituksetta myös Spotifyssa.
Elina Uusikylä
