Paavi seurannee suurissa kysymyksissä edeltäjänsä Franciscuksen linjaa. Yhdysvalloista kotoisin oleva paavi tulee myös haastamaan Trumpin hallintoa.
Uuden paavin esiin astuminen Pietarinkirkon parvekkeelle kaiken kansan nähtäville oli monille katolisille samalla sekä ilon että hämmennyksen hetki. Ilo nousi siitä, että kirkolle oli saatu valittua uusi johtaja, ja hämmennys siitä, että monikaan ei tiennyt kuka tämä uusi, Chicagossa, Yhdysvalloissa, syntynyt Robert Francis Prevost (s.1955) oikeastaan oli.
Prevostin valinta paaviksi oli yllätys useimmille, vaikkakaan ei ilmeisesti konklaavin jäsenille.
Prevost on ollut hyvin tunnettu kardinaalien keskuudessa, sillä hän on toiminut johtajana kirkon toimielimessä, jonka tehtävänä on valita ja ohjata piispoja.
Yllättäen yhdysvaltalainen paavi
Prevost on ensimmäinen paavi, jonka juuret ovat Pohjois-Amerikassa. Monet ajattelivat etukäteen, ettei USA:sta tulla valitsemaan uutta paavia poliittisista syistä: monikaan ei hyväksyisi tilannetta, jossa sotilaallisen ja taloudellisen vallan lisäksi myös uskonnollinen valta kasautuisi Pohjois-Amerikkaan ja voisi sitä myöten myös vahvistaa Trumpin hallintoa.
Prevost ei kuitenkaan identifioidu pelkästään yhdysvaltalaiseksi vaan hänellä on myös Perun kansalaisuus. Hän on työskennellyt maassa vuosikymmeniä – jopa niin, että monet eteläamerikkalaiset kokevat Prevostin olevan ”yksi heistä” ja ovat kutsuneet Perua uuden paavin kotimaaksi. Se ei ole ihme, sillä viimeisimmäksi Prevost toimi Perussa Chiclayon kaupungin piispana vuodesta 2015 vuoteen 2023. Alun perin Prevost tuli Pohjois-Peruun jo vuonna 1985 ja työskenteli siellä vuoteen 1999 asti muun muassa pappisseminaarin professorina.
Lisäksi Prevost on vanhempiensa kautta yhdistelmä eri kansalaisuuksia – hänessä on ainakin italialaista, ranskalaista sekä espanjalaista sukujuurta, ja hän puhuu monia eri kieliä: ranskaa, italiaa, portugalia ja espanjaa.
Haaste Trumpin politiikalle
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump onnitteli Prevostia kun tämä valittiin paaviksi. Todellisuudessa hän ei välttämättä ole valinnasta mielissään, vaikka tehtävään saatiinkin USA:n kansalainen.
Prevost on aiemmin arvostellut esimerkiksi Yhdysvaltain varapresidentin J.D.Vancen julkilausumaa, jossa tämä perusteli kristinuskolla maan tekemiä ulkomaisen avun leikkauksia. Paavi Leo XIV ei ole siis Trumpin kannattajien suosiossa, vaan häntä on kutsuttu esimerkiksi ”marxilaiseksi” – samaa sanottiin paavi Franciscuksesta.
Prevostin tiedetään myös aiemmin kritisoineen Trumpin maahanmuuttopolitiikkaa. Nähtäväksi jää, ottaako hän paavina kantaa asiaan.
Paavi Franciscuksen linjan seuraaja
Leo XIV:n on arvioitu seuraavan edeltäjänsä Franciscuksen linjaa suurissa kysymyksissä. Hän todennäköisesti tulee pitämään esillä ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja ja pyrkimään vahvistamaan maallikkojen asemaa kirkon elämässä ja päätöksenteossa. Hän ei hyväksy naisten pappeutta tai samaa sukupuolta olevien suhteiden siunaamista. Hänen myös arvellaan edeltäjänsä tavoin nostavan esiin alueita ja ihmisiä, jotka yleensä jäävät vähälle huomiolle.
Historioitsija Gonzalo Velasco Berenguer Bristolin yliopistosta arvioi, että Leo XIV tulee olemaan ”Franciscuksen kaltainen paavi” – kuitenkin sillä erotuksella, että hänen mukaansa Leo XIV on taitavampi yhdistämään eri katolisen kirkon suuntaukset ja arvioimaan asioita tarkemmin kanonisen lain näkökulmasta.
Berenguer uskoo myös, että Leo XIV on harkitsevampi julkisissa kannanotoissaan. Tällä hän viittaa paavi Franciscuksen taipumukseen puhua asioista suhteellisen vapaasti, mikä saattoi toisinaan johtaa väärinymmärryksiin ja ylitulkintoihin.
Berenguerin mielestä paavi Leo XIV:lle keskeistä on myös siirtolaisten ja muiden marginaalissa olevien auttaminen. Samaa mieltä on myös Chicagossa asuva paavi Leo XIV:n veli John Prevost, joka kertoi näkemyksiään NY Timesin haastattelussa.
John Prevostin mukaan hänen veljellään on ”todella, todella vahva halu auttaa alas painettuja ja sorrettuja: ihmisiä, jotka jätetään huomiotta”.
Prevost uskoo, että hänen veljensä tulee paavina ottamaan rohkeasti kantaa asioihin, joita pitää tärkeinä. Tällainen on hänen mielestään esimerkiksi USA:n maahanmuuttopolitiikka.
– Paras tapa, jolla voisin kuvailla häntä tällä hetkellä on, että hän tulee seuraamaan Franciscuksen jalanjäljissä”, John Prevost sanoo.
– He olivat erittäin hyviä ystäviä. He tunsivat toisensa ennen kuin hänestä [Franciscuksesta] tuli paavi ja ennen kuin veljestäni tuli edes piispa.
Leo XIV:n pyrkimys kulkea paavi Franciscuksen jalanjäljissä tuli ilmi hänen pitämässään ensimmäisessä virallisessa puheessaan kardinaalikollegiolle. Siinä hän osoitti kunnioitusta Franciscukselle ja tämän yksinkertaiselle elämäntavalle ja radikaalille omistautumiselleen muiden palvelemiseen.
Hän kertoi haluavansa kulkea Vatikaanin toisen konsiilin viitoittamaa tietä: samaan suuntaan, mihin Franciscuskin kirkkoa vei. (Vatikaanin toisessa konsiilissa päätettiin merkittävistä uudistuksista katolisessa kirkossa vuosina 1962–1965).
Paavi Leo XIV nosti esille tärkeitä teemoja paavi Franciscuksen laatimasta ohjeesta Evangelii Gaudiumista: Kristus-keskeisyyden, synodaalisuuden, uskon tajun (sensus fidei), maallikkohurskauden, köyhistä huolehtimisen sekä maailman pelottoman kohtaamisen.
Paavinimi liittyy tekoälyn vallankumoukseen
Leo XIV on kertonut valinneensa paavinimensä koska haluaa samaan jatkumoon edellisen Leo-paavin kanssa. Leo XIII oli paavina 1878-1903 ja hänet tunnetaan modernin katolisen sosiaalisen ajattelun merkittävänä edistäjänä. Hänen Rerum Novarum -kiertokirjeessään nostettiin esiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymykset, erityisesti työläisten oikeudet toisen teollisen vallankumouksen yhteydessä.
Tällä hetkellä voidaan katsoa olevan käsillä jälleen uuden teollisen vallankumouksen tekoälyn kehittyessä ja tarjotessa yhä uusia mahdollisuuksia ja samalla kasvavia uhkia ihmiskunnalle.
– Omaa aikaamme seuraten kirkko tarjoaa kaikille aarteenaan sosiaalisen opetuksen vastauksena uuteen teolliseen vallankumoukseen ja tekoälyn kehittymiseen. Uusi kehitys haastaa ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden ja työn arvon, Leo XIV sanoo.
Hän puhui tekoälystä myös pitäessään puhetta median edustajille tänä maanantaina Vatikaanissa. Paavin mukaan sen valtava potentiaali vaatii ”vastuullisuutta ja arvostelukykyä, jotta voidaan taata, että sitä käytetään yhteiseen hyvään ja se voi hyödyttää koko ihmiskuntaa.”
Lisäksi paavi vetosi median edustajiin, että he etsisivät aina totuutta, eivätkä sortuisi ennakkoluuloihin, toisten mustamaalaamiseen, vihapuheeseen, fanatismiin tai liialliseen kilpailuun.
– Tapa, jolla kommunikoimme, on ensiarvoisen tärkeä, hän sanoi.
Hän myös vetosi maailmalla vangittujen journalistien vapauttamisen puolesta ja korosti ilmaisunvapauden ja vapaan lehdistön tärkeyttä.
– Kommunikointi ei ole vain informaation jakamista. Se on myös kulttuurin sekä inhimillisten ja digitaalisten ympäristöjen luomista. Näistä syntyy tila dialogille ja keskustelulle.
Lähteet:
https://www.nytimes.com/2025/05/08/world/europe/pope-leo-xiv-brother-john-prevost.html https://www.dailymail.co.uk/news/article-14694529/Why-Pope-chose-Leo-XIV-name.html
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011221327.html
https://www.washingtonpost.com/nation/2025/05/09/pope-leo-xiv-facts-surprising
