Päivä Räsäsen asianajaja ei pidä huonona, että solvaussyytteet etenivät korkeimpaan oikeuteen, sillä nyt syntyy jokaista tuomioistuinta sitova linjaus. Setan pääsihteerin mukaan nyt arvioidaan, mitä homoista saa sanoa sananvapauden nimissä.
Sananvapauden rajat ja syytteet kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan ovat työllistäneet viranomaisia ja oikeusistuimia viime vuosina, kun kansanedustaja Päivi Räsäsen lausuntoja on käsitelty jo kolmatta kertaa oikeudessa. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Räsäseen kohdistuneet syytteet vuonna 2022, samoin hovioikeus vuotta myöhemmin. Mutta jälleen loppuvuodesta 2025 aihe on käsiteltävänä, nyt korkeimmassa oikeudessa.
Syyttäjä katsoo, että Räsänen solvasi kirjoituksissaan homoseksuaaleja seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Syytteet koskevat Räsäsen internetissä ja sosiaalisessa mediassa julkaisemia viestejä.
Mitä sananvapauden nimissä saa sanoa? Sitä kysyttiin Radio Dein Viikon debatissa keskiviikkoaamuna 3.12. Vastakkain olivat Päivi Räsäsen asianajaja Matti Sankamo ja Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.
Tarjamon mukaan kyseessä on historiallinen oikeudenkäynti Suomessa. Erityisen merkittävää tapauksessa on se, että syytettynä on kansanedustaja, jolla on paljon julkista valtaa ja areenoita mielipiteidensä esiin tuomiseksi. Lisäksi pääsihteerin mukaan on tärkeää, että nyt arvioidaan sitä, mikä on kiihottamista kansanryhmää vastaan silloin, kun kyse on homoista.
– Toki tässä sitten tullaan kysymyksiin sananvapaudesta ynnä muusta, Tarjamo sanoo.
”Minusta se itse asiassa ei ollut huono asia, että siitä valitettiin korkeimpaan oikeuteen.”
Myös asianajaja Sankamon mielestä oikeudenkäynti on historiallinen. Hänen mukaansa keskeisin asia on se, että nyt korkein oikeus linjaa kiihottamispykälän tulkintaa suhteessa uskontoon.
– Minusta se itse asiassa ei ollut huono asia, että siitä valitettiin korkeimpaan oikeuteen. Kun on saavutettu jo hovioikeusinstanssi, niin me olemme lähellä sitä, että siitä saadaan koko Suomea kattava sitova linjaus, joka sitten koskee jokaista tuomioistuinta Suomessa.
Uskonnon perusteella ei mitä tahansa voi hyväksyä
Debatin juontaja Mari Turunen kysyy, millainen merkitys Räsäsen tapauksella on Setalle.
Pääsihteerin mukaan on järjestölle tärkeää ja kiinnostavaa, että julkista keskustelua ja toisaalta oikeudellista punnintaa käydään siitä, missä raja menee.
– Mitä homoista saa sanoa? Mikä kuuluu sananvapauden piiriin ja toisaalta mikä sitten on syrjivää kielenkäyttöä?, Tarjamo kysyy.
Hän toteaa, että kun on lainsäädäntö, joka koskee kiihottamista kansanryhmää vastaan tai pyrkii vihapuheiden kitkemiseen, on oikeutettua kysyä, missä raja menee?
”Mitä homoista saa sanoa? Mikä kuuluu sananvapauden piiriin ja toisaalta mikä sitten on syrjivää kielenkäyttöä?”
– Onko se, mitä on aina saanut ennen sanoa, päteekö se enää nykyään?
Tarjamon mukaan yhteiskunta on muuttunut hyvin paljon. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parien suhteet tunnustetaan yhteiskunnassa laajasti, ja transihmisillä on oikeus olla olemassa ja elää omana itsenään.
– Sinänsä tässä meidän näkökulmasta tietenkin kysymys syrjimättömyydestä on hyvin keskeinen. Uskonnonvapauteen liittyen meillä kuitenkin on esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujakin jo olemassa siitä, että esimerkiksi uskonnon perusteella ei voida mitä tahansa hyväksyä, Tarjamo sanoo.
Matti Sankamon mukaan Räsäsen tapauksessa oikeudenkäynnin merkitys tulee olemaan myös siinä mielessä tärkeä, että on kysymys rikoskynnyksestä.
– Aikaisemmin on ajateltu, että rikoskynnys tämän tyyppisessä asiassa ei ylity, jolloin se ei etene poliisissa eteenpäin lainkaan.
Hän muistuttaa, että kiihottamispykälä kieltää solvaamisen, panettelun ja loukkaamisen. Tunnusmerkistö ei pidä sisällään syrjintää, mikä voi hänen mukaansa tulla monelle yllätyksenä.
– Tässä tuomioistuin ei välttämättä ota tähän syrjintäkysymykseen sinällään kovinkaan vahvasti kantaa. Syrjintähän edellyttäisi sitä, että olisi selkeämmin jonkinlainen uhri, joka voidaan nimetä ja sitten todeta, että tällaista syrjintää on.
Sananvapaus voi ihan hyvin
Matti Sankamo on oikeudessa toiminut Päivi Räsäsen asianajajana ja on julkaissut kuluneena syksynä kirjan Eihän noin saa sanoa! – Sananvapauden oikeudellinen sääntely ja Päivi Räsäsen oikeudenkäynti (Terra Cognita). Kirjan markkinointitekstin mukaan se ”paljastaa useita huolestuttavia mielivaltaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia suomalaisesta ilmaisunvapauden oikeudellisesta sääntelystä, josta viimeisimpänä ja vaikuttavimpana tapauksena Päivi Räsäsen oikeudenkäynti”.
Sankamo sanoo, että sananvapaus voi Suomessa kulttuurisella tasolla ”ihan hyvin”.
– Meillä on aika paljon erilaisia sudenkuoppia edessä. Sanoisin, että oikeudellisesti sananvapautta rajoitetaan ehkä eniten Euroopan unionissa. Eli sitä kautta, Brysselin kautta, eikä niinkään Suomen eduskunnassa. Ja tämän takia, jos me ajatellaan suomalaisen sananvapautta rajoittavia säädöksiä, niin ne ovat kaikki käytännössä ulkomailta. Ja tämä kiihottamispykälä on myös monessa mielessä ulkomailta. Se on lähtöisin niin sanotusta rotusyrjintäsopimuksesta, jossa oli kriminalisointivelvoite, jonka johdosta se tuli Suomen rikoslakiin, Sankamo selostaa.
Vihapuhetta ja rikollista vihapuhetta, loukkaamista ja sallittua loukkaamista
Oikeus ja käräjäoikeus ovat katsoneet, että Räsäsen kirjoitukset ovat osin homoseksuaaleja loukkaavia. Ne eivät kuitenkaan olleet niiden mukaan rangaistavaa vihapuhetta. Mari Turunen kysyy, missä menee raja loukkaavan puheen ja rikoksen puolelle menevän vihapuheen välillä.
Setan Tarjamo ajattelee, että vihapuhe on laajempi käsite kuin pelkkä rikollinen vihapuhe. Nyt tuomioistuimet ottavat kantaa, onko kyse rikoslain tarkoittamasta vihapuheesta. Yhdenvertaisuuslainsäädännössä on hänen mukaansa pykäliä, joita voidaan soveltaa loukkaavan ja syrjivän puheen sanktioimiseksi.
”Itse ajattelen, että kyse on kyllä vihapuheesta.”
– Siellä on myös häirintää koskevat kohdat, ja niitä voidaan soveltaa myös. Mutta sen takia tämä on vaikea joskus selostaa, että se on mahdollista. Tuomioistuimet nyt linjaavat esimerkiksi, että ei vielä täyty rikoslain tarkoittama kynnys. Mutta itse ajattelen, että kyse on kyllä vihapuheesta, Tarjamo sanoo.
Mitä sitten on loukkaava puhe? Sankamo sanoo, että sana loukkaava on vaikeasti määriteltävissä, sillä se viittaa subjektiiviseen tunteeseen. Se edellyttää, että ainakin hypoteettisesti joku loukkaantuu.
– Sekavuutta kuvaa esimerkiksi se, että ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä todetaan, että loukkaava puhe on sallittua, mutta tarpeettoman loukkaava puhe ei ole, Sankamo kertoo.
Tästä käsiteviidakosta pitäisi hänen mukaansa nyt löytää työkalut, joilla määritellään, mikä on sallittua loukkaamista ja mikä ei ole sallittua.
Millaiseen arvojärjestykseen laitetaan sananvapaus, uskonnonvapaus ja oikeus syrjimättömyyteen? Ketä saa julkisesti pilkata? Kuuntele koko viikon debatti uusintana lauantaina 6.12. klo 11 tai myöhemmin tänään Dei Plus -palvelusta.
