”Venäjällä nouseva kommunismi vailla poliittista ydintä”

 

Dmitri Medvedev ja Vladimir Putin lokakuussa 2011. KUVA: WIkimedia Commons

Venäjän duuman vaalit kuun alussa saivat kansan kuohumaan. Kommunistisen puolueen kannatuksen merkittävä nousu on myös aiheuttanut epäilyä kristinuskon aseman muuttumisesta Venäjällä. Asiantuntijoiden mukaan huoli on aiheeton.

– Venäjän poliittinen kuohunta johtuu ennen kaikkea maan ratkaisemattomista sosiaalipoliittista ongelmista, toteaa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.

Kivinen kertoo, että maassa on vaikeuksia eritoten sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon liittyvien käytäntöjen kanssa. Myös tasaverotus kiristää ihmisten mieliä. Hänen mukaansa venäläisille edelleen tärkeimpiä arvoja ovat koti, uskonto ja isänmaa.

– Kommunismin kannatuksen nousu kertoo ennen kaikkea maassa vallitsevasta eriarvoisuudesta. Nyt venäläiset muistelevat neuvostoaikoja, jolloin kaikki tuntui olevan paremmin: ”Oltiin rikkaita ja kaikki oli turvallista”, Kivinen kuvaa venäläisten haikailua.

Hgin rttukoulu vkot 31 ja 32 Smy

 Kivinen lisää, että Venäjällä virinnyt kommunismi-innostus on vailla tulevaisuuteen suuntautuvaa poliittista ydintä. Hän myös muistuttaa, että 80 prosenttia venäläisistä kokee edelleen olevansa ortodokseja.

Niin ikään Aleksanteri instituutissa venäjätutkijana työskentelevä Kaarina Aitamurto toteaa, että nationalismin voimistuminen näkyy eniten tällä hetkellä venäläisten arvoissa.

– Arvojen muutoksessa näkyy uskonnollisuuden nousu, vaikka sillä ei kenties duuman vaaleissa suurta merkitystä ollutkaan. Itsensä uskoviksi mieltävien määrä on Venäjällä edelleen jatkanut hidasta mutta tasaista kasvuaan, Aitamurto kertoo.

Luterilaisella kirkolla
on työrauha

Pitkään lähetystyöntekijänä Venäjällä olleen Isto Pihkalan mukaan maan tämänhetkinen tilanne on jonkin verran kiristänyt myös protestanttien asemaa. Hän ei kuitenkaan usko poliittisen tilanteen heilahtelun vaikuttavan kovin paljon luterilaisen kirkon tilanteeseen.

Pihkala muistuttaa, että maassa, jossa ei ole demokratiaa, vähemmistöt ovat aina enemmän tai vähemmän ahtaalla, oli vallassa kuka tahansa.

– Kommunisteista ei ole sen enempää vaivaa kuin muistakaan vallanpitäjistä. Nykyinen kommunismi Venäjällä ei ole enää luonteeltaan ateistista.

Pihkala kertoo, että luterilainen kirkko Venäjällä ei ole kokenut poliittisessa mielessä juurikaan ongelmia.

– Vaalien alla luvattiin jopa aiemmin sosialisoidun omaisuuden palauttamista. Kristillinen kirkko Venäjällä on pyrkinyt säilyttämään työrauhan evankeliumille olemalla arvostelematta valtiota, Pihkala toteaa.

Seuraavaksi Venäjällä valmistaudutaan maaliskuussa käytäviin presidentinvaaleihin.