Kirkko: Piispainkokous esittää kirkollista vihkimistä kaikille pareille – yksi piispainkokouksen jäsen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen

UT2020 syntyy yhteistyöllä

 

Uuden testamentin 2020 käännösteksti on saatu juuri ennen kesälomia viimeistelyä vaille valmiiksi! Uusi suomennos alkukielestä on syntynyt tiiviissä yhteistyössä kääntäjien, ekumeenisen ohjausryhmän ja Pipliaseuran asiantuntijoiden kanssa.

Seitsemänhenkiseen ohjausryhmään kuuluu edustajat evankelis-luterilaisesta, katolisesta ja ortodoksisesta  kirkosta sekä edustaja SVKN:sta ja Helsingin yliopistosta. He ovat lukeneet ja kommentoineet tuoreeltaan kunkin käännösjakson ja osallistuvat tekstin arviointiin koko prosessin ajan. Kaksi luterilaista ohjausryhmäläistä kertoo, millaista työskentely on ollut.

IK-opisto Neliöb. 18.-31.3.

Lauri Thurén: Jeesus pääsee paremmin ääneen UT2020-käännöksessä

Eksegetiikan professori Lauri Thurén Itä-Suomen yliopistosta on innoissaan raamatunkäännöstyöstä. Työ on  aidosti digitaalista, sillä käännökset tehdään nettialustalla ja fyysisiä kokoontumisia on harvoin.

– Käännöstä tehdään pienellä porukalla verrattuna, mitä resurssit olivat kirkkoraamattua käännettäessä. Nyt saadaan nopeasti valmista. Muuten se saattaisi venyä, kuten raamatunkäännöksillä on tapana.

On tärkeää saada välitettyä alkukielen sanoma ymmärrettävästi suomeksi.

– Kuin sumuverho olisi poistunut Raamatun edestä.

– Tässä tehdään kokonaan uusi käännös. Pyritään kaivamaan esiin, mitä Jeesus ja apostolit oikeasti  sanoivat.

Thurén on ilahtunut siitä, että monet raamatunkohdat käännetään nyt kielellisesti oikein. Kääntäjät ymmärtävät kreikan kieltä hyvin.

– Kuin sumuverho olisi poistunut Raamatun edestä. Luulenpa, että ihminen, joka ei ole aiemmin uskaltanut lukea Raamattua, huomaa nyt, että tämähän on ihan tolkullista tekstiä.

Uusi käännös valottaa paremmin myös Jeesuksen vertauksia.

– Nyt Jeesus itse pääsee paremmin ääneen niissä, kun käännökseen ei ole lisätty mitään, mitä siinä ei oikeasti ole. Lauri kertoo esimerkin Laupiaasta samarialaisesta.

Kirkkoraamattu sanoo, että rosvot veivät mieheltä vaatteetkin. Jeesuksen mukaan uhrilta vietiin vain vaatteet ja rosvot hakkasivat miehen. Tarinan ydin on se, että kukaan ei tiennyt kuka ja mistä uhri oli. Pitääkö siis auttaa ihan tuntematontakin?

– Kun pieni yksityiskohta käännetään oikein, lukijalla on paremmat mahdollisuudet ymmärtää vertaus kunnolla. Kuten Jeesus on sen tarkoittanut. Kääntäjät ovat tehneet hyvää ja tarkkaa työtä.

Kuunneltavuus on Anni Pesosen mielestä yksi käännöksen parhaista ominaisuuksista. ”Digitaalisuus on etu heille, jotka ovat jo tottuneet käyttämään digitaalisia palveluja.”

Anni Pesonen: Käännös avaa ovia UT:n maailmaan ja yhteiskuntatilanteeseen

– Kirkko ja kristinusko ovat nyt enemmän marginaalissa, kuin mikä tilanne oli sata vuotta sitten. Ei voi ajatella, että vieras termi tulee tutuksi, koska se on Raamatussa.

Näin sanoo seurakuntapappi, TT Anni Pesonen, jolle UT2020- käännöksen parissa työskentely on ollut innostava haaste.

– Olen oppinut paljon. Meillä on ollut paljon aikaa paneutua sisältökeskusteluihin.

Hän muistelee monia tekstikohtia enimmäkseen ilolla ja ylpeydellä. Mutta on myös kohtia, joista hän on heti kommentoinut, ettei ole samaa mieltä.

– Kompromissien etsiminen on ollut välillä haasteellista, sillä kaikilla on oma mielipiteensä käännöksistä. Lopputuloksen kannalta on kuitenkin rikkaus, kun päästään hyödyntämään usean ihmisen asiantuntijuutta.

– Ihmisille tekisi hyvää lukea erilaisia käännöksiä, suomeksi ja eri kielillä.

Käännös avaa nyt eri tavalla ovia Uuden testamentin maailmaan ja yhteiskuntatilanteeseen.

– Esimerkiksi orjuus näkyy selkeämmin, juuri sellaisena kuin se oli. Sosiaalinen maailma hahmottuu paremmin ja on otettu enemmän irti myös sen ajan kulttuurista.

Anni muistuttaa, että Suomessakin palvelijoiden asema oli melko lähellä orjuutta silloin, kun orja-sana alun perin käännettiin palvelijaksi.

UT2020:ssa maskuliinimuotoiset puhuttelut on käännetty usein viittaamaan molempiin sukupuoliin, kuten veljet ja sisaret. Vaikka alkutekstissä puhutaan veljistä, kuulijoissa oli monissa tilanteissa paljon naisia.

– Naisten asema tulee näkymään totuudenmukaisempana. Antiikin naiset osasivat lukea, ja sen ajan kulttuuri oli erilainen. Poistuu turha naisten marginalisoiminen.

Pesonen kannustaa tutustumaan eri raamatunkäännöksiin.

– Ihmisille tekisi hyvää lukea erilaisia käännöksiä, suomeksi ja eri kielillä. Se tuo realismia ja avarakatseisuutta sen suhteen, että on mahdollista kääntää sama lause monella eri tavalla. Se saisi ymmärtämään, että ei ole yhtä ainoaa oikeaa käännöstä.

UT2020 julkaistaan lokakuussa Helsingin Kirjamessuilla Piplia-sovelluksessa ja Raamattu.fi-verkkopalvelussa. Käännös on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat lukea ja/tai kuunnella Raamattua puhelimesta.
Artikkeli on julkaistu myös Piplia-lehdessä 02-20.

 
Pipliaseura artikkeliban. 14.2.-