”Uskossa on järkeä”

– Muistan joskus lohkaisseeni, että jos fysiikan ja kristillisen nuorisotyön voisi yhdistää, kehittäisin itselleni semmoisen ammatin. Jossain vaiheessa väitöskirjaa tehdessäni tajusin, että jotain sellaista on päässyt käymään, Miikka Niiranen kertoo. Hän on saanut puhua nuorille apologetiikan eli uskonpuolustuksen teemoista Kansanlähetysopistossa ja kristillisten järjestöjen opiskelijailloissa. (Sakari Röyskö)

Jumalan olemassaolo on paras selitys maailmankaikkeudelle, sanoo tieteenhistorian tutkija.

”Usko on vain hyväuskoisten hölmöjen juttu.” Uskovassa kodissa kasvanut Miikka Niiranen ei ollut koskaan allekirjoittanut väitettä, mutta ei hän ollut myöskään osannut sanoa, miksi. Sitten hän sai käsiinsä Stefan Gustavssonin kirjan Perusteltu usko.

– Se oli minulle käänteentekevä kirja. Tajusin, ettei väite perustunut muuhun kuin mielikuviin ja ettei kristillinen usko ole ollenkaan vierasta korkean tason älyllisyydelle. Itse asiassa sille on jopa paremmat perusteet kuin muille maailmankatsomuksille.

Niiranen oli erkaantunut teini-iässä seurakuntakuvioista ja löytänyt lukiossa takaisin uskovien yhteyteen. Samalla oli alkanut älyllinen kysely ja perehtyminen teologiseen kirjallisuuteen.

– Kirjat toivat esille sen, että kristitty itsekin voi jäsentää uskoaan älyllisesti. Aivoja ei tarvitse jättää kirkon narikkaan.

Löydöistä alkoi kasvaa uudenlainen uskovan identiteetti, joka johti muun muassa siihen, että Niirasesta tuli luonnontieteen, filosofian ja teologian suhteisiin keskittyvän Areiopagi-verkkolehden perustajajäsen ja ensimmäinen päätoimittaja. Vuodesta 2013 sivustolla on pohdittu perimmäisiä kysymyksiä, kuten todellisuuden olemusta, jumalauskon järkevyyttä sekä uskon ja tieteen suhdetta – juuri niitä asioita, joista keskustelemme nyt.

 

Onko jumalauskolle perusteita?

Aloitetaan Jumalan olemassaolon todistuksista. Onko niitä?

– On – hurjasti, ja koko ajan tulee lisää. Kuuluisimpia argumenttityyppejä on kuitenkin ehkä noin viisi, toimittajana ja tieteenhistorian väitöskirjatutkijana työskentelevä Niiranen summaa.

Hänen mielestään kenties vakuuttavimpia niistä ovat kosmologiset todistukset, joista tunnetuin on Kalam-nimeä kantava argumentti.

– Se lähtee siitä, että kaikella, millä on ajallinen alku, täytyy olla myös alullepanija. Argumentti kehittyi nykymuotoonsa samaan aikaan kun alkuräjähdysmalli yleistyi fysiikassa.

Toinen tunnettu kosmologinen argumentti on puhtaasti filosofinen. Jos maailmassa kaikki näyttää sellaiselta, että se voisi olla olematta, koko universumikin voisi olla olematta. Maailman olemassaolo siis suorastaan huutaa selitystä.

– Paras selitys on se, että on olemassa ”välttämätön olento”, Jumala, joka on saattanut universumin olemaan. Hän on olento, joka ei voi olla olematta, Niiranen selventää.

 

Ihmeellisiä ”yhteensattumia”

Filosofinen on myös ontologinen argumentti. Sen mukaan jo pelkkä käsite ”Jumala” kertoo siitä, että hän on olemassa.

– Joko Jumala on vain mahdollinen ihmismielen käsite tai hän on olemassa myös mielen ulkopuolella. Käsite on kuitenkin johdonmukainen vain, jos Jumala on olemassa myös ihmismielen ulkopuolisessa todellisuudessa.

Niirasen arvion mukaan todistuksista suosituin on suunnitteluargumentti, joka pohjautuu biologiaan: eliökunnan ihmeellisyys todistaa älykkään suunnittelijan olemassaolosta. Kosmiseen hienosäätöön liittyvä suunnitteluargumentti on kuitenkin vähemmän tunnettu.

– Nykyfysiikan mukaan on esimerkiksi tiettyjä luonnonvakioita, joiden numeroarvojen vaihteluvälit ovat tähtitieteellisen suuria. Jostain syystä arvot ovat kuitenkin asettuneet hyvin pienelle vaihteluvälille – juuri sille, joka sallii elämän olemassaolon, Niiranen kertoo.

Kaksi jäljellä olevaa yleisintä argumenttia avautuu helposti maallikollekin.

– Toinen niistä on moraalinen argumentti. Siinä on keskeistä, että on olemassa eettisiä asioita, moraalikoodeja, jotka näyttävät sitovan kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina. Esimerkiksi murha on aina ja kaikkialla väärin. Jos ei ole Jumalaa ja olemme pelkkiä atomeja, universaaleille moraalisille arvoille ja velvollisuuksille ei ole mitään perustetta.

 

Miksi juuri kristinusko?

Historiallistieteellinen, ja Jeesuksen ylösnousemukseen liittyvä argumentti, on todistuksista voimakkain kristinuskon puolestapuhuja. Jeesuksen kuoleman jälkeiset, historiallisesti hyvin todennäköiset tapahtumat – kuten tyhjä hauta ja se, että naiset olivat sen ensimmäisiä silminnäkijöitä – selittyvät parhaiten sillä, että ylösnousemus todella tapahtui.

– Joidenkin tunnettujen ateistienkin mielestä nämä todisteet tekevät kristinuskosta muita uskontoja varteenotettavamman. Lisäksi kristinuskon puolesta puhuu sen sanoma. Mistään maailmanuskonnosta ei löydy sellaista uskonnollista kirjakokoelmaa, joka olisi yhtä rauhaa rakentava kuin Uusi testamentti. Kristinuskon läpäisemät valtiot ovat käyttäneet Raamattua väärin, mutta pelkästään pyhiä kirjoja vertailemalla mikään ei vedä sille vertoja.

Miikka Niiranen uskoo myös, että hedelmistään puu tunnetaan – ja se pätee niin eri uskontojen kuin ateismin ja jumalauskon vertailuun.

– Kun esimerkiksi lukee joidenkin eksistentialististen ateistien kirjoituksia, näkee, että monet heistä ovat ahdistuneita. Eikä ihme, kun täytyy keksiä tarkoitus koko kosmoksen olemassaololle.

– Kristityn elämällä sen sijaan on päämäärä, ja kuoleman jälkeen koittaa ikuinen elämä. Kristinusko tarjoaa ihmiselle suuren tarinan, jossa on mieli ja merkitys.

 

Usko ja tiede – toistensa vastakohdat?

Länsimaissa on vallalla ajatus, jonka mukaan usko ja tiede ovat ristiriidassa keskenään. Väite ei kuitenkaan pidä Miikka Niirasen mukaan paikkansa. Itse asiassa luonnontiede on alun perin jopa kehittynyt kristillisen maailmankuvan pohjalta.

– Väärinkäsitykselle löytyy selitys historiasta. 1800-luvulla Englannissa hallitsi anglikaaninen eliitti, joka ei esimerkiksi päästänyt yliopiston virkoihin muita kuin anglikaaneja. Se aiheutti uskonnonvastaisen liikkeen, jossa haluttiin saada luonnontiede pois kristinuskon vaikutuspiiristä.

Puhdistustyö oli määrätietoista ja se läpäisi koko brittiläisen yhteiskunnan. Uusia oppikirjoja ja kokeita laadittiin ja kouluihin nimitettiin uuden aatteen mukaisia opettajia.

– Englannista aate ja sen vaikutukset levisivät myös Amerikkaan ja muihin länsimaihin, Niiranen kertoo.

Aiheet