Mitä vahvemmin pääkaupunkiseutulainen sanoo uskovansa Jumalaan, sitä todennäköisemmin hän katsoo olevansa poliittisesti oikealla. Tämä selviää Kirkko ja kaupungin tilaamasta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin pääkaupunkiseudulla asuvien poliittisen suuntautumisen ja uskonnollisuuden suhdetta.
Reilu kolmannes (34 %) pääkaupunkiseudun täysi-ikäisistä asukkaista vastasi pitävänsä Jumalan olemassaoloa todennäköisenä tai luonnehti uskoaan Jumalaan varmaksi. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä, joita vastaajista oli hieman yli puolet, keskimääräistä useampi (44 %) sanoo uskovansa Jumalaan.
Kyselyssä vastaajia pyydettiin määrittelemään itsensä oikeisto–vasemmisto -akselille. Noin neljä kymmenestä (42 %) oikeistolaisimmasta kolmanneksesta ja kaksi kymmenestä (23 %) vasemmistolaisimmasta kolmanneksesta asettuu tutkimuksessa Jumalan olemassaolon kannalle. Vajaa puolet (44 %) oikeistolaisista pääkaupunkiseudun asukkaista pitää Jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä tai suhtautuu jumalauskoon torjuvasti. Vasemmistolaisista lähes kaksi kolmesta (60 %) ajattelee näin. Poliittisesti keskelle sijoittuvista kysymykseen onko olemassa Jumala vastasi myönteisesti 35 prosenttia.
Alle 25-vuotiaista 45 prosenttia kertoo uskovansa Jumalaan tai pitävänsä Jumalan olemassaoloa todennäköisenä.
Kyselytutkimuksessa näkyy myös naisten ja miesten arvojen ja uskonnollisuuden eriytyminen, joka jyrkkenee nuoremmissa ikäluokissa. Toinen ajankohtainen havainto on, että alle 25-vuotiaista 45 prosenttia kertoo uskovansa Jumalaan tai pitävänsä Jumalan olemassaoloa todennäköisenä, mikä ylittää kaikkien vastaajien keskiarvon. Vastaava prosenttiosuus ikäryhmässä 25-34-vuotiaat oli kaikista ikäryhmistä alhaisin 20 prosenttia.
Tutkimuksessa kysyttiin myös uskonnollisiin yhteisöihin kuulumista. Vastaajista 52 prosenttia kertoi kuuluvansa evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 43 prosenttia ei kuulunut kirkkoon eikä mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Vastaajista kolme prosenttia kertoi kuuluvansa johonkin muuhun kristilliseen yhteisöön kuin luterilaiseen kirkkoon. Luterilaiseen kirkkoon kuuluvista 44 prosenttia kertoi uskovansa Jumalaan tai pitävänsä Jumalan olemassaoloa todennäköisenä. Jumalan olemassaoloa piti epätodenäköisenä jopa 37 prosenttia luterilaiseen kirkkoon kuuluvista vastaajista.
Vahva enemmistö pääkaupunkiseudun asukkaista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kirkon tulee puhua ympäristönsuojelun puolesta (69 %), vastustaa vähempiosaisten asemaa heikentäviä budjettileikkauksia (69 %) sekä puolustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia (66 %). Kirkon aktiivinen rooli korostuu vasemmalla, mutta myös oikealla puolet on täysin tai jokseenkin samaa mieltä näistä väittämistä.
Jumalan olemassaoloa piti epätodenäköisenä jopa 37 prosenttia luterilaiseen kirkkoon kuuluvista vastaajista.
Noin kaksi kolmesta (64 %) toivoo kirkon keskittyvän hengellisiin asioihin puuttumatta politiikkaan. Lähes puolet (46 %) pitää hyvänä, että kirkko puolustaa perinteisiä arvoja kuten ydinperhettä ja isänmaallisuutta. Erityisen paljon tämä saa kannatusta itsensä oikeistoon asemoivista. Joka kolmas pääkaupunkiseudun äänestysikäinen on sitä mieltä, että luterilaisen kirkon tulisi kertoa poliitikoille, mikä on oikein ja mikä väärin. Hieman useampi (40 %) on tästä eri mieltä.
Hengellisyys ja politiikka -kyselytutkimukseen vastasi 1042 täysi-ikäistä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asukasta. Tiedot kerättiin nettipaneelissa syyskuun loppupuolella. Tutkimuksen totetutti Kirkko ja kaupungin tilauksesta Verian-tutkimusyhtiö.
