Suomen juutalaisyhteisö ja Perussuomalaiset suhtautuvat vihapuheeseen eri tavoin

 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelällä ja Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornikilla on eri näkemys siitä, rajoittaako nykyinen panettelun ja solvaamisen kieltävä laki sananvapautta. Kuvat: Jani Mäkelä pressfoto ja Vaula Wrang / Porin ev.lut. seurakuntayhtymä

Muutamaa kansanedustaa epäillään ja useita on tuomittukin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Perussuomalaiset haluavat lieventää rikoslakia, jotta tuomioita ei tulisi lisää. Juutalaisyhteisö ei ehdotukselle lämpene.

Rikoslain mukaan solvaaminen voi olla kiihottamista kansanryhmää vastaan. Perussuomalaisten mielestä tämä rajoittaa kohtuuttomasti sanan- ja mielipiteenvapautta. Päivi Räsäseen kohdistuva esitutkinta on saanut myös osan evankelis-luterilaisen kirkon piispoista on huolestumaan uskonnonvapauden kaventumisesta, kun Raamatullakin perusteltua puhetta voidaan tutkia kiihottamisena kansanryhmää vastaan.

Viime viikolla perussuomalaiset jättivät lakialoitteen, jonka mukaan kiihottamista olisi vain väkivallalla uhkailu tai suora rikokseen yllyttäminen. Aloitetta Radio Dein Viikon debatissa puolusti eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä. Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik sen sijaan haluaa rikoslain puuttuvan panetteluun ja solvaukseen tulevaisuudessakin.

Sansa syyskeräys artikkelin alle

– Lakialoitteessa ei puhuta siitä, mikä on hyvätapaista, soveliasta tai kohteliasta, vaan siitä, mikä on rikoslain mukaan tuomittavaa, korostaa Jani Mäkelä.

Perussuomalaisten mielestä tuomita pitäisi vain väkivallalla uhkailu ja suora rikokseen yllyttäminen. Rikollista eivät olisi sanat vaan teot.

– Vihapuhe aiheuttaa väkivaltaa, vastaa Yaron Nadbornik.

Mäkelän mukaan nykyinen laki ei ole riittävän tarkkarajainen vaan jättää liikaa tilaa tulkinnalle.

– Se, mitä solvaus ja panettelu on, sekä se, mikä on ryhmä, mitä ei saa solvata ja panetella, on jätetty lain pykälässä täysin auki. Nyt on tulkittu, että esimerkiksi seksuaalivähemmistöt ovat erityistä suojelua tarvitseva ryhmä. Tätä ei lainsäätäjä ole alun perin kirjoittanut lakiin vaan tämä on lain tulkitsijoiden tulkinta ja nyt se tulkinta on mennyt liian pitkälle, korostaa Mäkelä.

Nykyisin voimassaolevan laki luettelee ryhmät, joihin kiihottaminen kansanryhmää vastaan voi kohdistua. Yksi laissa erikseen mainituista ryhmistä ovat seksuaalivähemmistöt.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan voi lain mukaan kohdistua ryhmään ”rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella”.

Synagogaan tehtyä iskua edelsi vihapuhekampanja

Perussuomalaisten lakialoite ei muuttaisi pykälää tältä osin. Jatkossakin kiihottaminen voisi kohdistua seksuaalivähemmistöön, mutta ei esimerkiksi puolueen jäsenyyteen.

– Näin tätä on nyt tulkittu, kun eräs helsinkiläinen kansanedustaja väitti kaikkia perussuomalaisia rasisteiksi. Nyt on tulkittu, että puolueen jäsenet eivät olisi tällainen suojelua vaativa ryhmä. Tämä on tulkinta, jonka lain tulkitsija on tehnyt, sanoo Mäkelä.

Perussuomalaiset haluavat siis poistaa pykälästä solvauksen ja panettelun liian tulkinnanvaraisina. Yaron Nadbornikin mukaan juuri vihapuhe kuitenkin johtaa myös fyysiseen väkivaltaan. Nadbornik viittaa synagogaan tehtyyn terrori-iskuun Saksan Hallessa, jossa saksalainen mies ampui kaksi ihmistä synagogan ulkopuolella ja yritti päästä sisälle, jossa oli arviolta 70–80 ihmistä.

– Tavallinen saksalainen oli riittävästi lukenut netissä olevaa vihapuhetta, tässä tapauksessa äärioikeistolaisia sivustoja. Ne sivustot aiheuttavat väkivaltaa, uskoo Nadbornik.

Kuuntele Jani Mäkelän ja Yaron Nadbornikin debatti [Radio Dei 20.11.2019]:

 
Radio Dei RADIOT_FI 2