Kirjoittanut
Holokaustin päättymisestä on yli 70 vuotta. Antisemitismi ei kuitenkaan ole hävinnyt. Tutkimuksen mukaan suomalaisista jopa 15 prosenttia on antisemitistejä.
Juutalaisviha ilmenee erityisesti internetissä, mutta myös käytännön tasolla herjauksina ja Helsingin juutalaisen seurakunnan kiinteistöjen sotkemisena.
Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik arvioi juutalaisvastaisuuden määrän kasvaneen Suomessa: ”Antisemitismi on lisääntynyt keskipitkällä aikavälillä selvästi”, hän sanoo. ”Selvänä sytykkeenä toimii sosiaalinen media ja internet, jossa on helppo levittää juutalaisvastaisia teorioita ja puolitotuuksia”, hän jatkaa.
Myös Suomen Ekumeeninen Neuvosto toteaa tammikuussa 2017 ulkoasianministeriölle antamassa lausunnossaan, että erityisesti uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuva häirintä ja vihapuhe ovat yleistyneet. ”Juutalainen yhteisö kokee selkeää uhkaa äärioikeiston, äärivasemmiston ja ääri-islamistien tahoilta sekä syrjintää ja uhkaa Lähi-idän alueelta tulleiden maahanmuuttajien taholta”, Neuvosto arvioi.
Antisemitismi Suomessa usein kirjallista propagandaa
Kirkkohistorian yliopistonlehtori Mikko Ketola Helsingin yliopistosta kertoo antisemitismin näkyvän Suomessa vahvasti kirjallisena propagandana internetissä tai painetuissa julkaisuissa. ”Tunnetuin tapaus on ollut Kärkkäinen-konsernin julkaisema ilmaisjakelulehti Magneettimedia, joka muutama vuosi sitten tuomittiin oikeudessa siitä, että lehdessä oli julkaistu artikkeleita, jotka panettelivat ja solvasivat juutalaisia, olivat siis juutalaisvastaista propagandaa”, Ketola kertoo. Tuomion jälkeen Magneettimedia on jatkanut antisemitististen kirjoitusten julkaisemista saman imisillä verkkosivuilla.
Marraskuun lopussa Pirkanmaan käräjäoikeus teki kuitenkin päätöksen Magneettimediaa julkaisseen Pohjoinen Perinne ry:n lakkauttamisesta. Yhdistys lakkautettiin yhdessä uusnatsijärjestö Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) kanssa. Nähtäväksi jää, jatkaako Magneettimedian perinne elämäänsä jollain toisella verkkosivulla.
Ketola kertoo juutalaisvastaisuuden ilmenevän myös verkkokauppojen kirjavalikoimissa. Kirjamyynnin lisäksi joillain sivustoilla on julkaistu kokonaisia antisemitistisiä teoksia. Esimerkiksi Radio Islamin sivuilta on luettavissa suomeksi lukuisia kirjoja Adolf Hitlerin Taisteluni- teoksesta Siionin viisaiden pöytäkirjoihin, joka on vuonna 1905 julkaistu väärennetyistä asiakirjoista koottu teos. Siinä kuvataan juutalaisten maailmanvalloitussuunnitelmia ja sitä on usein käytetty perusteluna juutalaisvastaisille toimille.
Suomalaisista jopa 15 prosenttia antisemitistejä
Ketola pitää huomionarvoisena Yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestö Anti-Defamation Leaguen (ADL) vuonna 2014 tekemää maailmanlaajuista tutkimusta, jossa analysoitiin vastaajien antisemitistisiä näkemyksiä. Tutkimuksessa kysyttiin ihmisiltä mielipidettä 11 tyypillisesti antisemitistiseksi määriteltyyn väittämään. Henkilön vastatessa kuuteen väittämään myönteisesti, hänet määriteltiin antisemitistiksi. Tutkimuksen perusteella Pohjoismaat kuuluvat maailman suvaitsevaisimpien maiden joukkoon.
”Suomen tilanne on parempi kuin muualla Länsi- ja Keski-Euroopassa. Muualla Euroopassa antisemitistiset teot ovat väkivaltaisempia, esimerkiksi kipaa käyttäviä juutalaismiehiä on puukotettu kaduilla”, Nadbornik kertoo. Kipan käyttäjä voi kuitenkin joutua Suomessakin negatiivisen huomion kohteeksi. Hän saattaa saada osakseen huutelua, sylkemistä ja avoimen vihamielistä tuijottelua. ”Antisemitismi ilmenee käytännön tasolla huuteluna ja herjauksina, sekä esimerkiksi kiinteistöjemme töhrimisenä tasaisin väliajoin juutalaisvastaisilla graffiteilla ja Hitler-myönteisin tarroin”, Nadbornik kuvailee.
Vaikka Suomen lukemat ovat globaalilla tasolla tarkasteltuina melko alhaiset, silti peräti 15 prosenttia suomalaisista voidaan tutkimuksen perusteella määritellä juutalaisvastaisiksi. Isossa-Britanniassa ja USA:ssa luku on kymmenen prosentin luokkaa. Määrällisesti 15 prosenttia suomalaisista tarkoittaa peräti 640 000 henkilöä. Miehet ovat tutkimuksen perusteella todennäköisemmin juutalaisvastaisia kuin naiset: kyselyyn vastanneista miehistä 23 prosenttia ja naisista 6 prosenttia luokitellaan antisemitisteiksi.
Eniten suomalaisten kannatusta saaneen väittämän mukaan juutalaiset ovat uskollisempia Israelille kuin maalle, jossa asuvat. Väittämän allekirjoittaa peräti 38 % vastaajista. Juutalaisten liian suureen valtaan kansainvälisillä rahamarkkinoilla uskoo 23% ja liian suureen valtaan liike-elämässä 20%. ”Oma kokemukseni on, että ei ole harvinaista kuulla aivan ’tolkun ihmisiltä’, että juutalaisilla on liikaa valtaa siellä tai täällä”, Ketola sanoo.
Suosituimpiin väitteisiin kuuluu myös uskomus, jonka mukaan juutalaiset puhuvat liian paljon siitä, mitä heille tapahtui holokaustin aikana (23%). Lisäksi 21% arvioi juutalaisten ajattelevan olevansa muita parempia ihmisiä.
Itä-Euroopassa enemmän juutalaisvihaa kuin lännessä
”Itä-Euroopassa antisemitismi on vahvempaa kuin Länsi-Euroopassa niin sanotun tavallisen kansan keskuudessa”, Ketola arvioi. Lännestä löytyy kuitenkin voimakkaita juutalaisvastaisia ryhmittymiä. Vuoden 2014 tutkimuksen mukaan itäeurooppalaisista keskimäärin 34% ja länsieurooppalaisista 24% on juutalaisvastaisia.
”Antisemitismiä esiintyy yhtäältä siellä, missä on aktiivisia äärioikeistolaisia liikkeitä, joiden ideologiaan kuuluu natsimielinen juutalaisviha, kuten Saksassa. Ja toisaalta siellä, missä on paljon muslimitaustaisia siirtolaisia. Kaikki muslimit eivät ole vihamielisiä juutalaisia kohtaan, mutta esimerkiksi Ranskassa tietyt muslimipiirit ovat syyllistyneet antisemitistisiin väkivallantekoihin ja vandalismiin”, Ketola selventää.
Arabimaissa antisemitismi arkipäivää
Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa keskimääräinen antisemitistien määrä on 74 prosenttia väestöstä. Näillä alueilla juutalaisvihamielisyys on arkipäivää. ”Se näkyy monenlaisena propagandana niin lehdissä, kirjoissa kuin muissakin tiedotusvälineissä kuten televisiossa”, Ketola kuvailee.
”Vahvat intohimot palestiinalaisten asian edistämisessä johtavat helposti myös juutalaisvihamieliseen ajatteluun, ikään kuin kaikki juutalaiset olisivat vastuussa Israelin valtion politiikasta. Arabimaissa antisemitististä propagandaa lietsotaan usein juuri palestiinalaisten vaikeaan tilanteeseen vetoamalla”, Ketola arvioi.
Juutalaiset joutuvat pelkäämään
Vuoden 2015 alusta lähtien Helsingin juutalainen seurakunta on ollut Helsingin poliisipiirin päivittäisen suojelun kohteena. Vakavana turvallisuusuhkana pidetään terrori-iskua seurakunnan alueella, jossa sijaitsevat synagogan lisäksi myös muun muassa koulu ja päiväkoti.
”Antisemitismi aiheuttaa huolta, jota yritämme vähentää panostamalla turvallisuuteen. Tähän tarvitsemme toki ulkopuolista apua, koska resurssimme ovat aika äärirajoilla”, Nadbornik kertoo. Marraskuussa seurakunta aloitti varainkeruukampanjan, jonka tulot käytetään seurakunnan turvallisuuden parantamiseen.
