Kirkon päätehtävästä on laaja yksimielisyys. Se on heikompiosaisten auttaminen.
Kirkon tuorein nelivuotiskertomus pitää sisällään tutkija Kimmo Ketolan koosteen kirkollisista arvo-orientaatioista, joiden pohjana ovat tulokset vuoden 2024 Gallup Ecclesiastica -kyselystä sekä ev.-lut. kirkon työntekijä- sekä luottamushenkilökyselyistä.
Aihetta puitiin myös viime Kirkkopäivillä Seinäjoella.
Ketola vertaa kirjoituksessaan neljän eri ryhmän tuloksia: kaikkien suomalaisten, kaikkien Suomen ev.-lut. kirkon jäsenten, työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden.
”Tulokset kertovat, että kirkon päättäjien, työntekijöiden ja muiden jäsenten sekä jopa kaikkien suomalaisten kesken vallitsee erittäin suuri yksimielisyys auttamisen ja kasvatustyön tärkeydestä kirkon työssä.”
”Sekä kaikkien kirkon jäsenten että kaikkien suomalaisten mielestä vähiten tärkeitä olivat Jumalan sanan julistus ja raamattuopetus, evankeliumin levittäminen sekä rukouselämän vahvistaminen. Vain noin kolmasosa näiden ryhmien vastaajista piti kyseisiä asioita vähintään melko tärkeinä. Sen sijaan kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa niitä arvostettiin huomattavasti enemmän: työntekijöillä ne kuuluivat yhdeksään ja luottamushenkilöillä seitsemään tärkeimpään kirkon tehtäväalueeseen.”
Toukokuisilla Kirkkopäivillä kirkon arvo-orientaatioista ja tehtävistä olivat keskustelemassa Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila, tietokirjailija ja viestinnän tuntija Katleena Kortesuo, Supercellin brändi- ja viestintäjohtaja Viivi Ali-Löytty sekä tuomiorovasti Satu Saarinen.
Nelikon näkemykset unelmien kirkosta myötäilivät suomalaisten enemmistön ajatuksia.
Mantila pitää tärkeänä, että kirkko on tukija – ”olkapää” niille – joilla on mennyt elämässä pieleen: esimerkiksi vaimo lähtenyt tai talo palanut.
Ali-Löytty toivoo, että kirkko olisi armon ja oikeudenmukaisuuden paikka, jossa puhutaan totta.
Saarisesta kirkon tulisi olla toivon ylläpitäjä ja armon sanoman välittäjä.
Kortesuo luonnehti unelmien kirkkoaan rakentavaksi ja kättä ojentavaksi.
