Suomalaisprojekti tarjoaa tilat jo kolmelle seurakunnalle Mongoliassa

 

Mongolian radiotalo on moderni mutta talotekniikaltaan keskeneräinen rakennus. Suomalaiset kristityt ovat sitoutuneet hoitamaan talon kuntoon. Kuva: Ville Hänninen

Kymmenen vuotta maailman kylmimmässä pääkaupungissa pystyssä ollutta radiotaloa kiusaavat hiekka ja savu.

Medialähetysjärjestö Avainmedian, Radio Dein, Sanansaattajien ja muiden yhteistyökumppaneiden luomus, Mongolian radiotalo, on palvellut maan evankeliointia ja yhteiskunnallista kehitystä pian kymmenen vuoden ajan.

Radiotalon rakennus oli suomalaisen talkoohengen paraatiesimerkki. Tulipalossa tuhoutuneen vanhan radiokiinteistön tilalle rakennettua uudempaa rakennusta matkusti aikanaan rakentamaan noin sata suomalaista talkoolaista.

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.

Talossa pitää majaansa radioasema Wind FM (suom. tuuli), joka määrittelee itsensä yhteiskristilliseksi perheradioksi. Se on ollut jo vuosia pääkaupunki Ulaanbaatarin suosituin radiokanava.

Wind FM:n ohjelmistossa on muun muassa kasvatukseen, ihmissuhteisiin ja terveyteen liittyviä ohjelmia, evankelioivia ohjelmia, sielunhoitoa ja musiikkia. Myös lapsille ja nuorille on omaa tarjontaa. Wind FM saa kuukausittain noin tuhat palautetta kuuntelijoilta, valtaosan tekstiviesteinä.

Buddhalaisuuden ydinaluetta

Vielä 1990-luvulla Mongoliassa ei ollut käytännössä lainkaan kristittyjä. Jo nyt, 25 vuotta myöhemmin, maassa on arviolta 90 000 kristittyä. Tilanne länsimaihin verrattuna on erikoinen: suuri osa kristityistä on nuoria, alle 30-vuotiaita.

Yhteiskristillisen perheradion Wind FM:n perustaja ja johtaja Batjargal Tuvshintsengel sanoo, että maassa on positiivinen ongelma.

– Ihmisiä kääntyy kristityiksi enemmän kuin kirkot voivat ottaa vastaan.

Wind FM:n mongolinkielisiä ohjelmia kuuntelee viikoittain jopa noin 200 000 ihmistä. Mongoliassa asuu kolme miljoonaa ihmistä. Noin 90 prosenttia heistä on buddhalaisia.

Seurakuntien kotipaikka

Radiotalo toimii lukuisten mongolialaisseurakuntien hengellisenä opetus- ja koulutuskeskuksena. Talossa on kokoontunut viime vuosina säännöllisesti kaikkiaan kolme paikallista seurakuntaa. Tämän lisäksi talosta ovat löytäneet kodin itselleen lasten, vanhusten, yksinäisten ja syrjäytyneiden palveluryhmät.

Vielä 1990-luvulla Mongoliassa ei ollut käytännössä lainkaan kristittyjä.

– Rakennus on saavuttanut jo vuoden 2012 alussa maksimikäyttöasteen, radiotalon suomalaisiin ystäviin kuuluva Ville Hänninen kertoo.

Hänninen ja kaksi muuta rakennusammattilaista kävivät vuosi sitten toukokuussa tekemässä radiotalon kaikkien taloteknisten koneiden ja laitteiden kokonaisvaltaisen korjaus- ja huoltourakan.

Viisikerroksisessa talossa on ilmennyt monenlaista perusparannuksen tarvetta.

– Urakat ovat odottaneet vuodesta 2012. Niitä on siirretty varojen puutteiden vuoksi, Ville Hänninen kertoo.

Savu piinaa Ulaanbaataria

Radiotalo on rakennettu paikallisten määräysten mukaisesti, jotka poikkeavat pohjoismaisista.

Radiotaloa ei esimerkiksi ole liitetty Ulaanbaatarin kaupungin viemäriverkostoon. Asia on hoidettu väliaikaisella järjestelmällä laskemalla sekä likavedet että harmaat vedet maahan. Tähän haluttaisiin nyt muutos, ja liittäminen viemäriverkkoon maksaa noin 25 000 euroa.

Oma lukunsa on talon ilmastointi. Maailman kylmimpänä pääkaupunkina tunnetussa Ulaanbaatarissa käytetään asunnoissa yleisesti kaminalämmitystä, mikä tuo kaupungin ilmaan valtavasti savua. Hiilen ja puun polttaminen lämmöntuotantoon ja ruoanlaittoon ovat aiheuttaneet pienhiukkasten määrän kasvun 13-kertaiseksi Maailman terveysjärjestön maksimisuositukseen nähden. Ilmansaasteiden aiheuttama savusumu estää ajoittain jopa lentokoneiden laskeutumisen kaupungin lentokentälle.

Tällä hetkellä radiotaloon kulkeutuu ilmastoinnin kautta myös hiekkaa ja tomua. Sisäilma haluttaisiin saattaa kansainvälisiä standardeja vastaavalle tasolle. Hiekkaongelmaa voidaan hoitaa myös piha-alueen asfaltoinnilla.

Ulaanbataariin olisi nykyisen suunnitelman mukaan lähdössä noin kolmen vapaaehtoisen ammattilaisen joukko tekemään työtä ja johtamaan sitä. Varsinaisiin perusparannustöiden toteutukseen käytetään pääasiassa paikallista työvoimaa. Mualimankaekkeus ry:n vapaaehtoiset suomalaiset työnjohtajat kouluttivat työmiehiä radiotalon rakennusaikana.

Kaikkiaan kysymyksessä olisi noin 45 000 euron remontti.

Jutussa on käytetty pohjamateriaalina Sanansaattajien verkkosivuja.

Lue myös: Mongolian kristillistä perheradiota kuuntelee neljännesmiljoona