STI:n ja Kyyhkysen välillä kuohuu

 

STI:n ja Kyyhkysen välille syntynyt eripura sai alkunsa pappien virkakysymyksestä.

Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen lehti Kyyhkynen hyökkää melko avoimesti Suomen teologista instituuttia vastaan Samuli Suonpään pääkirjoituksessa.

”On myös vääriä mielipiteitä, jopa vaarallisia”, Samuli Suonpää kirjoittaa Kyyhkysessä ja tarkoittaa STI:n linjaa, erityisesti suhteessa naispappeuteen ja sukupuolineutraaliin avioliittoon. Pääkirjoituksen perustana on Kyyhkysen päätös olla julkaisematta STI:n mainosta, sillä ”me emme tue naispappeuden vastustajia.”

 

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

Syrjiikö STI?

Suonpään linja on selkeä: teologisesta linjastaan johtuen STI syrjii naispappeja (kuten myös papeiksi tähtääviä naispuolisia teologian opiskelijoita) sekä homoja ja lesboja.

Suonpään mukaan Kyyhkyseen mahtuu ”koko maailman mielipiteiden kirjo”, mutta STI:n vakaumukset eivät ole mielipiteitä, vaan syrjintää. STI nimittäin ‘tukee opiskelijoita valmistumaan papeiksi, jotka eivät pidä osaa työtovereistaan (naisia tai homoja) yhtä arvokkaina pappeina’, kuten Suonpää asian ilmaisee.

 

STI vastaa syytöksiin

STI puolustautuu tänään verkkosivuillaan julkaisemallaan tiedotteella. Ensimmäinen ongelma ratkaistaan jo aloituskappaleessa: ”Päätoimittaja nimittäin kieltäytyy julkaisemasta lehdessään STI:n mainosta, vaikkei STI ole lehteen mainosta tarjonnutkaan.” Mistä kiista on siis saanut alkunsa?

STI:n pääsihteeri Ville Auvinen sekä tutkija Timo Eskola muistuttavat, että ”yhden suomalaisen kirkon tai järjestön virkakäsitys ei tietenkään ole syrjintää vaan vain teologinen vakaumus.” Siispä Kyyhkysen ja STI:n välille muodostuneen jännitteen on synnyttänyt jokin muu asia, Auvinen ja Eskola kirjoituksessaan pohtivat.

 

Teologinen vakaumus ei ole syrjintää

Auvinen ja Eskola esittävät syiksi kolme eri näkökulmaa. Ensimmäinen liittyy yliopiston ja teologisen tiedekunnan muutoksiin. Kun teologinen tiedekunta irtaantuu yhä enemmän evankielisluterilaisesta kirkosta, yhä useampi opiskelija valmistuu papin sijasta tutkijaksi ja joutuu tottumaan ajatukseen siitä, että teologisessa keskustelussa esitetään näkemyksiä suuntaan ja toiseen. ”Perinteistä virkakantaa ei suinkaan ole tuomittu”, tiedotteessa huomautetaan, ja sen hyväksyminen saattaa olla osalle opiskelijoista vaikeaa.

Kahdessa viimeisessä näkökulmassaan STI keskittyy määrittämään Kyyhkysen syytettä syrjinnästä. Auvinen ja Eskola huomauttavat, että suurin osa teologian opiskelijoista kuuluu kirkkokuntiin, jotka niinikään vastustavat naispappeutta. Näinollen Suonpään tuomitessa STI:n, tuomitsee hän samalla suurimman osan oman järjestönsä opiskelijoiden taustalla vaikuttavista kirkoista.

Lopuksi kirjoituksessa huomautetaan, että vallitsevasta yleisestä mielipiteestä huolimatta ”luterilaisen kirkon perinteinen virkakanta ei kirkon johdon mukaan ole harhaoppi. Sen kannattaminen ei myöskään ole syrjintää.” STI vakuuttaa auttavansa teologian opiskelijoita valmistautumaan ”tunnustuksen ohjaamaan työhön. — Olivatpa aikamme paineet miten kovia tahansa.”

 

Lähteet: Kyyhkynen, Samuli Suonpään Pääkirjoitus numerosta 2/2015., sti.fi
Kuva: Kyyhkysen ja STI:n logot