Someopastaja Jan Ahonen Radio Deissä: ”Sosiaalinen media on kirkon tulevaisuuslaboratorio”

Sosiaalinen media ei korvaa kasvokkain syntyvää yhteisöllisyyttä, arvioivat media-ammattilaiset Stig Kankkonen ja Jan Ahonen Viikon debatissa.

– Näen someuskossa kulttimaisia piirteitä, jopa messiaanisuutta, varoittaa kirkon someoppaan kirjoittanut Jan Ahonen.

Pääkaupunkiseudun Valomerkki-verkkojulkaisun tuottaja Jan Ahonen ja journalisti Stig Kankkonen ruotivat Radio Dein Viikon debatissa Kai Kortelaisen vieraina sosiaalisen median roolia kirkossa. Ahosen mielestä kirkko tarvitsee sosiaalisen median vuorovaikutteisuutta, jotta se voi pitää Jeesuksen antaman lähetyskäskyn elävänä.

– Alussa oli Sana, ja on yhä – se vaikuttaa vain eri tavalla, Ahonen kiteyttää.

Sansa kesäkeräys artikkelin alle

Huvudstadsbladetissa ja Kyrkpressenissä työskennellyt pitkän uran toimittajana tehnyt Stig Kankkonen suhtautuu sosiaaliseen mediaan kriittisemmin, mutta tunnustautuu aktiiviseksi some-vaikuttajaksi.

Jan Ahonen, Johannes Ijäs ja Ville Kormilainen ovat juuri julkaisseet Somempi seurakunta oppaan. Ahosen mukaan kirja syntyi tekijöiden kummasteltua, ettei kirkolle ole ollut lainkaan erillistä sosiaalisen median opasta. Ahosen mielestä kirkolla on sosiaalisessa mediassa omat erityispiirteensä, joista pitää puhua.

– Näen someuskossa myös kulttimaisia piirteitä, jopa messiaanisuutta, sellaista ajattelua, että ”kun sosiaalinen media tulee, niin se pyyhkii kaiken vanhan pois, some ratkaisee kaiken.” Tämä on todellisuudesta irti oleva ajatus, Ahonen tarkentaa.

Meri-Anna Hintsalan ja Kimmo Ketolan vuonna 2012 tekemän kyselyn mukaan vain neljännes seurakunnan työntekijöistä ilmoitti tekevänsä säännöllisesti työtä sosiaalisessa mediassa. Peräti 72 prosenttia vastasi, ettei tee lainkaan työtä sosiaalisessa mediassa.

Yhteisöllisyys sosiaalisessa mediassa voi johtaa kirkon yhteyteen

Sekä Jan Ahonen että Stig Kankkonen katsovat, ettei sosiaalisen median tule korvata kasvokkain syntyvää yhteisöllisyyttä, vaan täydentää sitä. Kankkosen mukaan aitoa seurakunnan yhteyttä ei voida luoda sosiaalisessa mediassa.

– Siellä voidaan luoda enemmän nomadimaista yhteisöllisyyttä. Ihminen on [sosiaalisessa mediassa] yksin ruudun edessä, vaikka on yhteisö olemassa siellä toisella puolella.

Nomadit ovat ihmisiä, jotka eivät asetu vakituiseen asuinpaikkaan, vaan liikkuvat laiduntavien eläinten mukana paimentolaisina. Nomadimainen yhteisöllisyys on siis liikkuvaa ja muuntuvaa yhteisöllisyyttä.

Tuottaja Ahosen mielestä sosiaalisessa mediassa syntyvä yhteys on aitoa, mutta toisella tavalla kuin kasvokkain. Sosiaalisen median uskonnollisuus ei hänen mielestään eroa kovinkaan paljoa kasvokkain tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.

Ahosen mukaan sosiaalisen median hyödyt pitäisi pystyä siirtämään olemassaolevien yhteisöjen käyttöön. Molemmat näkevät sosiaalisen median seurakuntien työkaluna – sen avulla voidaan tavoittaa ihmisiä.

– Sosiaalinen media on se tapaamisen kenttä, tori, jossa keskustellaan, mutta sen hyödyn pitäisi näkyä siellä yhteisöissä ja järjestöissä, Ahonen korostaa.

Stig Kankkonen on samoilla linjoilla: kirkon toiminnan sosiaalisessa mediassa pitäisi olla sellaista, että se johtaa ihmiset sisälle kirkkoon.

– Jos se [some] on yksi työkalu työkalupakissa, niin se on sellaisena ihan ok. Jos toiminta sosiaalisessa mediassa ei johda siihen, että ihmiset tulevat kirkkoon ja ehtoollispöytään, niin silloin se pikemminkin on jonkinlainen korvike, joka voi olla haitallinen, Kankkonen tuo esiin.

”Sosiaalisen median peilistä ei näy kansankirkko”

Ahosen mielestä seurakuntayhteys sosiaalisessa mediassa on paitsi keino tavoittaa ihmisiä, myös mahdollisuus syventää seurakunnan yhteyden kokemusta. Ahonen on taustaltaan luterilainen, mutta kertoo toimineensa kymmenkunta vuotta helluntaiherätyksen parissa.

– Minulla on aavesärky siihen yhteisöllisyyteen, siihen veljeyteen ja sisaruuteen. Toivoisin sosiaalisessa mediassa ja oikeassa elämässä löytäväni yhteisön, joka hengittää ja elää todeksi tätä hengellisyyttä. Helsingissä ja Seinäjoella on sellaisia vapaakirkollisia yhteisöjä, joissa sosiaalinen media on otettu osaksi yhteisöllisyyttä ja osaksi kutsumista yhteyteen, Ahonen kertoo.

Stig Kankkonen pelkää, että sosiaaliselle medialle raaka keskustelu ja kommentointi rantautuu pikkuhiljaa kirkkoon sitä mukaa, kun kirkko ottaa aktiivisemman roolin sosiaalisessa mediassa. Kankkosen mielestä sosiaalisen median tarkoituksena on tavoittaa ennen kaikkea nuoria, jotka liikkuvat some-maailmassa.

Jan Ahonen korostaa, että eri ryhmille täytyy olla käytössä eri sosiallisen median kanavat. Nuorille on hänen mielestään tärkeää kertoa myös sosiaalisessa mediassa ”evankeliumi siitä, että sinä kelpaat ja sinä riität sellaisena kuin olet”.

Molempien miesten mielestä harrasteryhmät yhdistävät samanmielisiä sosiaalisessa mediassa, mikä on heidän mielestään hyvä asia. Pappinakin työskentelevä Ahonen kaipaisi kuitenkin sosiaaliseen median keskusteluihin enemmän elämänkokemusta, rauhallisuutta ja aikuisuutta.

Ahonen toivoo, että sosiaalisen median kautta kirkko pääsisi aidompaan yhteyteen ihmisten kanssa. Hän näkee tärkeänä, että ihmisten kanssa käydään aitoa dialogia ja annetaan heille mahdollisuus tulla kuulluiksi. Tuottaja tuo esiin metaforan käkikellosta, jossa käki tulee aika ajoin ulos ja vetäytyy taas takaisin koloonsa.

– Meidän on antauduttava keskusteluun ja etsittävä ne syyt, miksi kirkko uskoo niin kuin uskoo, Ahonen painottaa.

– Valitettavasti sosiaalisen median peilistä ei näy kansankirkko. Pitää yrittää palvella laajasti meidän koko jäsenkuntaa. Ajattelen, että [sosiaalinen media] on meidän tulevaisuuslaboratorio. Toivon, että pääsisimme keskusteluyhteyteen ihmisten kanssa somen avulla.

Suomessa eniten käytetty sosiaalisen median foorumi on yhteisöpalvelu Facebook. Sillä on Taloussanomien mukaan 1,4 miljardia käyttäjää maailmanlaajuisesti ja 2 miljoonaa päivittäistä käyttäjää Suomessa. Myös Twitter ja Instagram ovat vakiinnuttaneet paikkansa Suomessa. Noin 16 prosenttia suomalaisista käytti Twitteriä ja 15 prosenttia Instagramia vuonna 2015. Instagram on erityisesti nuorten suosiossa.

Viikon debatti Radio Deissä suorana lähetyksenä keskiviikkoisin klo 9. Uusinta klo 13 ja sunnuntaina klo 20. Ohjelma on ehdolla Vuoden radio-ohjelma kategoriassa RadioAwards-äänestyksessä.

Kommentoi uutista Radio Dein Facebookissa

Kuuntele keskustelu Viikon debatin arkistosta

Lue lisää:

Seurakunnat saivat ensimmäisen sosiaalisen median oppaan

Kirkko verkossa

 

 

 

 

 

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan