Afganistanista Suomeen palannut avustustyöntekijäpariskunta kertoo, että projektit jatkuvat, vaikka ulkomaalaiset ovat monin paikoin joutuneet lähtemään maasta lähinnä sen turvallisuustilanteen vuoksi.
Heratin projektit jatkuvat paikallisin voimin. Projekteja johtaneet kaksi suomalaista naista saivat surmansa ampujan luodeista viime heinäkuussa.
– Heidän aloittamansa hankkeet jatkuvat edelleen, sillä niissä on hyvät paikalliset työntekijät. Mielenterveysprojekti jatkuu sellaisenaan ja naisten elintasoa nostava bisnesprojekti pyörii myös. Rahoitusta tulee näihin monista maista, kuten Norjasta, Englannista ja Australiasta, suomalaislääkäri kertoo.
Vaikka projektit jatkuvatkin, ulkomaisten vetäjien ja kouluttajien puuttuessa kehitystyö on kärsinyt. Parhaimmillaan kansainvälisellä järjestöllä, jonka yhteydessä surmatut suomalaisnaisetkin toimivat, oli maassa 150 työntekijää, nyt vain 35.
Pariskunnan mukaan turvallisuustilanne vaihtelee paikkakunnan mukaan. Kun pääkaupungissa Kabulissa tilanne on jännittynyt, pohjoisessa voi olla suhteellisen rauhallista. Levottomuutta on lisännyt ulkomaisten turvallisuusjoukkojen lähtö maasta.
– Elintaso, terveydenhoito ja koulutus ovat monin paikoin kohentuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Miten kehitys jatkuu, johtuu paljon uudesta presidentistä Ashraf Ghanista ja hänen hallinnostaan sekä ulkomaalaisten ISAF-joukkojen lähdön seurauksista.
– Teemme siellä pitkäjänteistä työtä. Mitä lähemmäksi ruohonjuuritasoa apu menee, sitä paremmin ja kestävämmin se vaikuttaa, pariskunta toteaa.
– Jos koulutuksen ja ihmisten elintason pystyisi nostamaan sellaiselle tasolle, että tyytymättömyys häviäisi, se vaikuttaisi maailmanpolitiikkaan asti. Afganistaniin pitäisi ehdottomasti suunnata avustustyötä edelleen, vakuuttaa pitkään maassa työskennellyt pariskunta.
Suomi tukee 30 miljoonalla
Vuoden 2015 talousarvioesityksessä valtion kehitysyhteistyön budjetiksi on kaavailtu miljardi euroa. Suomi on päättänyt lisätä kehitysapua Afganistaniin. Tarve on suurimmillaan lähivuosina, kun kansainväliset joukot poistuvat ja maan tilanne on edelleen hauras. Afganistan on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanina vuodesta 2002.
Kehitysministerin lehdistöavustaja Juha Peltonen kertoo, että viime vuoden taso eli 30 miljoonaa euroa pyritään säilyttämään myös tänä vuonna. Kansalaisjärjestöjen osuus summasta on noin 600 000 euroa.
– Järjestöt tekevät erityisesti työtä naisten aseman parantamiseksi, työtä vammaiskysymyksissä sekä opetus- ja terveyshankkeissa, Peltonen kertoo.
Suomen painopiste Afganistanissa on tukea demokratiaa ja hyvää hallintoa. Myös maaseudun ja elinkeinojen kehittäminen sekä ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat kehityskohteina. Erityisesti painotetaan tyttöjen mahdollisuutta koulunkäyntiin.
Suomen Afganistanin suurlähetystön tietojen mukaan maassa on tällä hetkellä kaksi suomalaista avustustyöntekijää. Sen lisäksi suomalaisten kansalaisjärjestöjen edustajia käy aika ajoin Afganistanissa.
