Pastori Marjaana Toiviainen: ”Pappeus on itsensä antamista käyttöön ja palvelemista”

 

-Sankarin kruunua tässä ei saa, vaan ihmisen kruunun, sanoo Mielenterveysseuran palkisema Marjaana Toiviainen. Kuva: Harri Lamminsalo

Radio Dein Jouluvieras Marjaana Toiviainen kehottaa valitsemaan heikkouden antaman toivon ja sitoutumaan toisiin ihmisiin. Silloin voi saada itsekin enemmän.

Radio Dein Jouluparaati-aamulähetyksessä Kirsi Rostamon haastateltavana vieraillut Helsingin Kallion kirkon pastori Marjaana Toiviainen on tullut tunnetuksi ideoimistaan kampanjoista ja tapahtumista vähäosaisten hyväksi.

Toiviaiselle myönnettiin äskettäin Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen Mielenterveyspalkinto hänen maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden hyväksi tekemästään työstä. Palkintopuheessaan pastori Toiviainen kielsi olevansa sankari, vaan pikemminkin oman mielenterveytensä kanssa kipuileva heikko ihminen.

Kalajoen Krist. opisto Neliöb. 8.-21.4.

Maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi

Toiviainen on ollut mukana luomassa Refugees Welcome Finland -kansalaisverkostoa, joka on suunnitellut toimintamallin sille, että ihmiset voivat majoittaa koteihinsa Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneita. Toiviainen on myös itse majoittanut turvapaikanhakijoita kotiinsa.

Toiviainen pitää hyvin surullisena ilmiönä sitä, että Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat ovat joutuneet syntipukeiksi, joihin ihmiset ulkoistavat negatiivisia tunteitaan, vihaa ja pelkoa. Hänen mielestään tämä on oire siitä, että joku on vinossa tässä yhteiskunnassa.

– Meidän pitäisi uskaltaa nähdä oman yhteiskuntamme kipukohtia laajemmin. Meidän pitää pystyä elämään täällä niin, ettei tapeta toisiamme. Meidän täytyy selvitä tästä tilanteesta. Voidaan joko valita se, että tämä on kamalaa ja kaikki tuhoutuu tai sitten valitaan se, että me selvitään tästä yhdessä. Pitää keksiä maltillisesti ja arkijärjellä ja sydämellä ne parhaat keinot selvitä ja ratkaista ongelmia, Toiviainen korostaa viitaten Suomen pakolaistilanteeseen.

Hän pitää tärkeänä sitä, että ihmiset pystyvät kohtaamaan toisensa ja asiat sellaisina kuin ne ovat ja etsimään yhdessä ratkaisuja. Toiviainen kaipaisi suomalaisten pappien keskuuteen enemmän toivon näkemistä:

– Meidän pitäisi aina nähdä toivo ja Jumalan läsnäolo tässä työssä, että tästä ei tulisi suorittamista, vaan Jumalan työtä. Prioriteettien hukkaaminen on pappien uhkana tässä ajassa.

– Joulu sanoo meille, että valitaan toivo, heikkouden antama toivo ja sitoutuminen toisiimme. Meillä ei ole mitään hätää.

Lähetystyössä Kallion seurakunnassa

Marjaana Toiviaisesta ei alunperin pitänyt tulla pappia, vaan toimittaja. Hän opiskeli viestintää yliopistossa, mutta lopulta teologia vei naisen mukanaan.

Toiviainen toteaa, että hänen läheisimmät pappisystävänsä asuvat eri puolilla maailmaa. Opiskellessaan Tansaniassa nuori nainen tutustui pappeihin, jotka elivät omassa yhteisössään hyvin syvällä tavalla todeksi kristillisen yhteisön palvelutehtävää. Teologinalku sai oivalluksen siitä, mitä pappeus voi parhaimmillaan olla:

– Pappeus on itsensä antamista käyttöön ja palvelemista. Ja kun se avautui se ajatus, niin sen jälkeen mun oli enää vaikea nähdä muuta tietä [kuin pappeus], Toiviainen sanoo.

Pappina hän nauttii siitä, että saa olla yhteisön palveluksessa – ”lähetystyössä” Kallion seurakunnassa.

– Minut on lähetetty maailmaan ja Jumala on antanut minulle elämän, jota elää maailmassa, se on se lähetys. Lähetys on minulle kaikkien rajojen ylittämistä ja joskus ne rajat ovat paljon isompia täällä Kalliossa minun ja sellaisten ihmisten välillä, jotka tulevat erilaisista poliittisista taustoista tai uskonnollisista viitekehyksistä.

Ajatus siitä, että ihmisiä majoitettaisiin yksityisasuntoihin lähti Toiviaisen mukaan alunperin liikkeelle siitä, että hänen  matkustaessaan maailmalla, hänelle on avattu ovia ja on aina ”löytynyt paikka majatalosta”.

Majoitustoiminta alkoi sohvasurffaamisesta, jonka ajatuksena on, että tuntemattomat yöpyvät toistensa kodeissa. Kalliolainen pappi kertoo olleensa avoin kuulostelemaan sitä, keille hänen olisi hyvä oman kotinsa ovet avata. Tästä on syntynyt erilaisia suhteita ja ideoita.

Toiviainen järjesti vuonna 2014 Toisenlainen hiihtoloma sekä Sohvalle Stadiin -kampanjat, joissa asunnottomia majoitettiin yksityiskoteihin ajatuksena haastaa majoittajia oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja saada asunnottomia hetkeksi pois pakkasesta. Marjaana Toiviaisen luona yöpyi romanialainen romanipariskunta kolmen kuukauden ajan.

Viime jouluna Toiviainen vastasi Toisenlainen joulu -tapahtuman järjestämisestä Helsingissä, Alppilan kirkossa. Tapahtuma oli tarkoitettu kaikille, jotka halusivat kokoontua juhlimaan joulua yhdessä. Toiviainen sai idean siitä, että oli itse joulun osittain töissä, eikä voinut viettää juhlaa sukulaisten kanssa ja kaipasi kuitenkin jonkinlaista yhteisöllistä joulunviettoa.

Oltava valmiina suostumaan myös vastaanottajan paikalle

Toiviaisen mukaan turvapaikanhakijoiden kohtaaminen on valtava mahdollisuus.

– Se on kulttuuri, joka muuttaa meitä, syntyy suhteita tarinoiden ja ihmisten välille. Me emme olekaan enää numeroita, vaan kerromme omia kokemuksiamme vaikkapa siitä, minkälainen on länsimaalainen nainen. Voidaan kohdata yhdessä elämän hankaluutta ja monimutkaisuutta. Koti on turvallinen tila tähän.

Ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita majoittamaan turvapaikanhakijoita koteihinsa, Toiviainen antaa muutaman vinkin. Hänen mukaansa vieraiden ihmisten majoittaminen omaan kotiin vaatii ensinnäkin itsensä kohtaamista, on tehtävä ”syvä matka itseen”.

Majoittajan tulee Toiviaisen mielestä olla valmis asettumaan antajan lisäksi myös vastaanottajan paikalle. Hän kokee saaneensa uskomattoman paljon niiltä ihmisiltä, joita on kotiinsa majoittanut:

– Sankarin kruunua tässä ei saa, vaan ihmisen kruunun. Kyllä mulle on puhutteleva näky se, kun Lähi-Idässä vaelsi perhe, synnyttävä äiti, niin se majoittuja toikin jotain maailmaan. Mun kohdalla on käynyt ainakin niin, että olen joutunut ottamaan myös vastaan.

Toiviainen on pohtinut paljon sitä, miksi suomalaisessa yhteiskunnassa on vaikeampi olla vastaanottamassa kuin antamassa.

– Vastaanottaminen tarkoittaa sen myöntämistä, että tarvitsee toista ihmistä, ei pärjää yksin ja itsessä on puutteita. Se on aika radikaalia tässä ajassa, joka on voittajien aikaa, vahvojen aikaa ja voiman aikaa. Se on joulun vastakulttuurisuutta, että uskalletaan sanoa, että minä tarvitsen toista ihmistä, maani tarvitsee muita maita ja perheeni tarvitsee muita perheitä.

Refugees Welcome Finland -kansalaisliikkeen tavoitteena on varmistaa, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden uusi elämä Suomessa alkaa mielekkäällä ja ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

Lisätietoa mahdollisuudesta majoittaa maahanmuuttajia Refugees Welcome Finland -kansalaisliikkeen verkkosivuilta sekä Facebookista sivulta ”Kotimajoitusverkosto”.

Marjaana Toiviaisen haastattelu Radio Dein Jouluvieras -ohjelma-arkistossa.