Paavi Franciscus: ”Meidän täytyy harkita taloudellisen elämämme rakenteita”

 
Paavi Franciscus Pietarinaukiolla Vatikaanissa

Paavi Franciscus Pietarinaukiolla Vatikaanissa. Kuva: Wikimedia Commons / Edgar Jiménez

Paavi Franciscuksen mukaa talouselämän rakenteita tulisi tarkastella kriittisemmin kuin mitä nykyisin tapahtuu. Roomalaiskatolisen kirkon pää aikoo kerätä koolle ekonomisteja ”kehittämään entistä oikeudenmukaisempaa taloudellista mallia”.

Paavi Franciscus laskeutui Roomassa paastonaikaan arvostelemalla globaalia talousjärjestelmää epäoikeudenmukaiseksi.

”Antaminen laupeuden hengessä tekee meistä inhimillisempiä, kun taas ahnehtiminen uhkaa tehdä meistä vähemmän inhimillisiä, sellaisia, jotka ovat oman itsekkyytensä vankeja. Me voimme ja meidän täytyy mennä vielä pidemmälle, harkita taloudellisen elämämme rakenteita”, haastoi paavi perinteisessä katolisen kirkon paastonajan viestissään.

Paavi Franciscus ei aio tyytyä ainoastaan sanankäyttöön. Katolisen kirkon pyhä isä kertoo kutsuneensa koolle nuoria ekonomisteja sekä muutosvalmiita yrittäjiä etsimään vaihtoehtoista talousmallia markkinavetoiselle nykymenolle. Paavillisen ajatushautomon on määrä kokoontua Italian keskiosassa sijaitsevassa Assisin pikkukaupungissa 26.-28. maaliskuuta.

”Poliittinen elämä on laupeuden merkittävä muoto. Tämä pätee myös talouselämään, jota voidaan lähestyä evankelisella autuaaksijulistusten hengellä”, paavi muotoilee.

”Meitä uhkaa vaara hukkua mielettömyyden syvyyteen ja kokea helvetti jo täällä maan päällä.”

Paavi Franciscuksen mukaan on hyvä, että yksittäiset ”hyvän tahdon ihmiset” jakavat omastaan antaen almuja suurimmassa puutteessa oleville. Franciscuksen mukaan oikeudenmukaisemman maailman rakentaminen laajemmassa mittakaavassa vaatii kuitenkin uudistuksia globaaliin talousjärjestelmään.

”Meitä uhkaa vaara hukkua mielettömyyden syvyyteen ja kokea helvetti jo täällä maan päällä, mistä todistavat ikävä kyllä niin monet henkilökohtaiset ja yhteiset dramaattiset tapahtumat.”

”Kun panemme pääsiäissalaisuuden elämämme keskelle, me tunnemme myötätuntoa ristiinnaulitun Kristuksen haavoja kohtaan, jotka ovat nähtävissä sotien monissa viattomissa uhreissa, hyökkäyksissä elämää vastaan – aina syntymättömien lasten elämästä vanhusten elämään saakka – ja väkivallan eri muodoissa. Samoin niitä voidaan nähdä ympäristötuhoissa, maan hyvyyksien epätasaisessa jakautumisessa, ihmiskaupassa sen kaikissa muodoissa ja hillittömässä voitonjanossa, joka on yksi idolatrian [epäjumalanpalvonnan] muoto.”