Juutalaisten vainoaminen on jatkunut yli kaksituhatta vuotta, milloin kiihkeämpänä, milloin laimeampana. Juutalaisiin kohdistuva väkivalta on kasvanut voimakkaasti Länsi-Euroopassa viime aikoina, kun talouslama on pitkittynyt.
Euroopan suurin juutalaisvähemmistö tekee yhä surutyötä Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Koko yhteisön turvattomuuden tunne on lisääntynyt, ja juutalaisten poismuutto maasta on kiihtynyt. Suomessa Helsingin juutalainen seurakunta on kiristänyt turvatoimia. Uskontotieteen dosentti, filosofian tohtori Teuvo Laitila Itä-Suomen yliopistosta ei ihmettele antisemitismin kiihtymistä.
– Juutalaisiin kohdistuva aggressio on aina liittynyt poliittisiin, taloudellisiin ja ideologisiin, kuten uskonnollisiin valtakamppailuihin, varsinkin yhteiskunnallisesti epävarmoina aikoina. Nykyinen lisääntynyt antisemitismi ei siis ole mikään poikkeustapaus.
Laitila arvioi, että siihen ovat vaikuttaneet globalisaatioon liittyvät suuret ja nopeat vaihtelut.
– Tilastojen mukaan juutalaisiin kohdistuva väkivalta on kasvanut voimakkaasti Länsi-Euroopassa samaan aikaan, kun talouslama on pitkittynyt.
Pakko löytää syntipukki
Helsingin juutalaisen seurakunnan tiedottaja Harriet Haras-Refael arvioi, että yksilötasolla vainon takana on aina ollut monia tekijöitä, kuten tietämättömyys, ennakkoluulot ja kateus.
– Kun vähemmistöön kuuluva juutalainen on menestynyt jollakin elämän alueella, se on herättänyt kaunaa muissa. Myös ihmisen perustarve löytää syntipukki on koitunut juutalaisten kohtaloksi antiikin ajoista näihin päiviin saakka.
