Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Lahjoittaminen – onko aika uusi raha?

 
Piirroskuva. Toisessa kädessä on herätyskello ja toisessa kolikoita.

Aika on rahaa, sanonta kuuluu. Moni amerikkalaiskristitty ajattelee, että sitoutuneet vapaehtoiset voivat lahjoittaa vähemmän rahaa kuin muut. Mitä suomalaiskristityt ajattelevat: korvaako aika rahan? KUVA: ISTOCK

Sitoutuneet vapaaehtoiset saavat lahjoittaa vähemmän kuin muut, ajattelee suuri osa amerikkalaisista kristityistä. Nyt peilaamme tuloksia Suomeen.

Tunnettu kristillinen tutkimuskeskus Barna Group on äskettäin julkaissut useita tilastoja lahjoittamisesta Yhdysvalloissa. Tutkimustuloksissa yksi asia on erityisen huomiota herättävä: kaksi kolmasosaa kaikista vastanneista (65 %) hyväksyy sen, etteivät vapaaehtoistyötä tekevät anna rahallista tukea. Vain kaksi prosenttia on ilmiöstä täysin eri mieltä. Aktiivikristityistäkin kolme viidestä ajattelee, että sitoutuneet vapaaehtoiset voivat ottaa vähemmän taloudellista vastuuta.

Barnan tutkijat tulkitsevat, että aikaa arvostetaan nykyään yhtä paljon tai jopa enemmän kuin rahaa. Jos suomalaiset ajattelevat samansuuntaisesti, seurakunnille ja järjestöille tämä muodostaa haasteen. Miten saada ihmiset sekä palvelemaan että lahjoittamaan? Ja jos johtajat ja työntekijät joutuisivat valitsemaan, avautuuko seurakuntalaisten lompakko vai kalenteri, kumpaan vaaka kallistuisi?

IK-opisto Neliöb. 20.5.-2.6.

Moni vastanneista (70 %) ei myöskään koe pastorien sanoittavan kymmenyksiä yksinomaan rahan antamisena. Joka kolmas amerikkalaispastori ylipäätään kannattaa kymmenen prosentin kymmenyksiä. Ja vain kaksi viidestä tunnustavasta kristitystä kertoi antavansa vähintään kymmenen prosenttia kuukausittaisista tuloistaan.

Anteliaisuutta voi saada aikaan muutenkin kuin opettamalla kymmenysten periaatetta. Kuitenkin kun kristillisen taloudenhoidon perustavanlaatuinen ajatus muuttuu epäselväksi, herää kysymys, kuinka seurakunnat ja järjestöt vaalivat kannatustansa ja anteliaisuuden kulttuuria.

Kymmenysten merkitys ohentuu varmasti myös Suomessa, sillä ihmiset sitoutuvat ylipäätään mihinkään heikommin kuin aiemmin.

– Kymmenysten merkitys ohentuu varmasti myös Suomessa, sillä ihmiset sitoutuvat ylipäätään mihinkään heikommin kuin aiemmin, Elina Kangas toteaa.

Hän työskentelee varainhankintapäällikkönä lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidassa. Helluntaiseurakuntien omistama Fida on Suomen suurin lähetysjärjestö lähettien määrällä mitattuna.

Fidan kannalta Kangas näkee tärkeänä sekä sitoutuneen että kertaluontoisen lahjoittamisen. Järjestön kautta voi ryhtyä esimerkiksi kummiksi sekä osallistua vuosittaisiin kertalahjoituskampanjoihin ja katastrofikeräyksiin. Oletus ei ole, että pelkästään Fidalle suuntautuisi uskovien kymmenyksiä.

– Tukijoistamme noin 75 prosenttia lahjoittaa myös seurakunnalle, joten ne eivät sulje toisiaan pois vaan täydentävät.

***

Miksi yhdysvaltalaiskristityt lahjoittavat, ja ketkä lahjoittavat eniten? Lue koko artikkeli Uuden Tien verkkolehdessä.

 
artikkelibanneri Uusi Tie