Kirjoittanut
Suomalainen etsii vastauksia elämän suuriin kysymyksiin muualta kuin kristinuskon piiristä. Tutkimus kertoo nopeasta maallistumisesta.
Entistä harvempi suomalainen lukee Raamattua ja lähestyy rukouksessa Jeesusta.
Asia ilmeni Kantar TNS:n toteuttamasta Suomen hengellistä tilaa kartoittaneesta kyselytutkimuksesta, joka esiteltiin Helluntaiherätyksen Syyspäivillä.
Selvitys oli jatkoa vuosina 1994, 2002 ja 2008 tehdyille vastaaville kyselyille. Lukuja vertailemalla selviää, että muutosmuutosvauhti suomalaisten hengellisyydessä on kymmenen vuoden aikana ollut osin jopa raju.
Esimerkiksi Jeesusta rukoilevien osuus on laskenut kymmenessä vuodessa kolmanneksen 26 prosentista 18 prosenttiin. Niiden osuus, jotka vuoden sisällä olivat osallistuneet kristilliseen tilaisuuteen, on pudonnut 43:sta 27 prosenttiin.
– Kehityskulku on lohdutonta katsottavaa. Ei-uskovien kontaktit kristinuskoon ovat vähentyneet merkittävästi. Lisäksi vakaumus näyttää siirtyvän aiempaa heikommin perheen perintönä sukupolvelta toiselle, kyselyn puuhamies, Seurakunnan kasvu ry:n tutkija Heikki Tyrni toteaa.
Kyselytutkimuksen teetti Seurakunnan kasvu ry yhdessä Syyspäivien ja TV7:n kanssa. Tämänkertainen aineisto koostuu yli tuhannen 15–74-vuotiaan suomalaisen haastatteluista.
Osin tulokset olivat vielä synkempiä kuin Kirkon tutkimuskeskuksen uusimmassa, vuoden 2015 Gallup Ecclesiastica -kyselyssä.
Mediasisällöt eivät kiinnosta
Kyselyä edeltäneen vuoden aikana joka viides oli kuunnellut hengellistä musiikkia (lähes kolmannes vuonna 2008), ja 15 prosenttia oli katsonut televisiosta kristillistä ohjelmaa (19 prosenttia vuonna 2008).
Noin kymmenen prosenttia oli lukenut Raamattua ja yhtä moni kristillistä lehteä tai kirjaa. Edellisessä tutkimuksessa vastaavat luvut olivat 16 ja 21 prosenttia.
Seitsemän prosenttia oli seurannut kristillistä keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Niiden määrä, jotka olivat vuoden sisällä keskustelleet henkilökohtaisesti jonkun kristityn kanssa Jeesuksesta, oli niin ikään pudonnut seitsemään prosenttiin.
Vastauksissa näkyi selviä eroja eri väestöryhmien välillä. Iäkkäimmillä kristilliset asiat ovat useammin osa arkea, kun taas 25–34-vuotiaista yli puolella ei ollut käytännössä mitään kontaktia kristillisyyteen edeltäneen vuoden aikana.
Mielenkiintoisena voi pitää havaintoa, että ammatillisen peruskoulutuksen saaneista 14 prosenttia kertoi rukoilleensa Jeesusta, kun taas akateemisesti koulutetuista näin sanoi 22 prosenttia ja ammattikorkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittaneista peräti 24 prosenttia.
Uskovainen kymmenys
Myyrmäen helluntaiseurakunnan pastorina työskentelevä Heikki Tyrni tulkitsee tutkimustuloksia siten, että suuri joukko suomalaisista on yhä selkeämmin ei-uskovia.
– Kymmenen vuoden takaisesta tutkimuksesta näimme, että elopelloilla on sato valmiina leikattavaksi. Edelleen meillä on pellot ja leikattavaa, mutta määrät ovat huomattavasti pienentyneet, Tyrni havainnollistaa.
Seurakunnan kasvu ry:ssä tutkimustulosten toivotaan herättävän seurakuntaväkeä.
– Toivomme, että seurakuntina lähdemme eteenpäin sekä rukouksessa että tavoittavassa työssä ja uskallamme ottaa riittävän voimakkaita askelia, jotta suunta saadaan kääntymään. Yksi tällainen asia on uusien seurakuntien perustaminen. Keski-Euroopassa se on monin paikoin ollut avain kasvuun ja muutokseen.
Uutena osiona tutkimuksessa selvitettiin vastaajien henkilökohtaisia uskomuksia ja hengellisiä kokemuksia. 18 prosenttia kertoi uskovansa, että Jeesus sovitti ristillä hänen ja koko maailman synnit, ja joka kymmenes, että taivas ja helvetti ovat olemassa.
Jeesukseen uskomista ja parannuksen tekoa piti syntien anteeksi saamisen ehtona yhdeksän prosenttia vastaajista.
Yhtä moni vastasi myöntävästi kysymykseen ”Koetko olevasi uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen?”. Tämä kysymys oli esitetty myös aiemmissa tutkimuksissa, ja yllättäen siihen myönteisesti vastaavien osuus on pysynyt hyvin vakaana.
Sen sijaan enää vain hieman yli puolet vastaajista osasi nimetä jonkin hengellisen yhteisön, jota pitää itselleen läheisimpänä. Ylivoimaisesti useimmin valinta kohdistui luterilaiseen kirkkoon ja sen jumalanpalveluksiin ja perusseurakuntaelämään.
Isot seurakunnat nuorekkaimpia
Syyspäivillä julkistettiin myös toinen tutkimus: IK-opiston tekemä selvitys helluntaiseurakuntien nykytilasta. Sitä varten oli kerätty tietoja 134 suomenkielisestä helluntaiseurakunnasta, joiden jäsenmäärä on yhteensä noin 32 000.
Tiedot vahvistavat mielikuvan siitä, että isot kaupunkiseurakunnat ja pienet maalaisseurakunnat elävät hyvin erilaisessa tilanteessa.
Kun seurakuntien ikäprofiili isoissa helluntaiseurakunnissa on jopa nuorekkaampi kuin väestössä keskimäärin, alle 75 hengen seurakuntien jäsenistä 40 prosenttia on eläkeikäisiä.
Toisaalta mitä pienempi seurakunta on, sitä aktiivisempia ja taloudellisesti sitoutuneempia sen jäsenet keskimäärin ovat.
Seurakuntien spiritualiteetin ja käytäntöjen osalta tutkimuksessa selvisi esimerkiksi se, että sairaiden puolesta rukoilemista harjoitetaan säännöllisesti 93 prosentissa seurakunnista ja julkista profetointia ja kielillä puhumista noin 60 prosentissa seurakunnista. Henkikastetta odottavien puolesta rukoillaan säännöllisesti noin joka toisessa seurakunnassa. (RV)
