Erityislasten haasteet näkyvät myös pyhäkouluissa

Yksi erityislapsen elämänhaasteista on myönteisten ihmissuhteiden muodostaminen. Tarkkaavaisuushäiriöinen erottuu porukasta, ja saattaa jäädä myös seurakunnan lapsityön piirissä yksin. Kuvituskuva. (RV-arkisto)

Vanhempi voi hävetä lapsensa käyttäytymistä, ja kynnys lähteä mukaan seurakunnan toimintaan kasvaa.

Tänäkin sunnuntaina moni erityislapsen vanhempi miettii, pärjätäänkö seurakunnan lastentoiminnassa hänen lapsensa kanssa.

– Tämä saattaa aiheuttaa arkuutta tuoda lasta mukaan vaikkapa pyhäkouluun tai kerhoon, erityisopettaja ja lapsityön kouluttaja Marjukka Anttila kuvailee erityislasten haastavaa tilannetta.

PS rikottu neliö

– Jos seurakunnassa on salliva ja kannustava ilmapiiri, tämä madaltaa kynnystä tuoda lasta mukaan toimintaan.

Korson helluntaiseurakunnassa erityislapsia on ollut mukana toiminnassa viime vuosina. Lapsityöstä vastaava pastori Markus Bäckroos vahvistaa havainnon siitä, että perheet puntaroivat omien lastensa mahdollisuuksia pärjätä mukana pyhäkouluissa ja kerhoissa.

– Jotkut vanhemmista häpeävät lapsensa käyttäytymistä.

– Mitä paremmin perhe on tietoinen diagnoosista ja hyväksynyt sen, sitä aktiivisemmin se on tuomassa lapsiaan seurakunnan toimintaan ja informoi ohjaajia lapsensa erityistarpeista.

 

Lapsi, joka ei pysy paikallaan

Arkikielessä erityislapsella tarkoitetaan usein ADHD-tarkkaavaisuushäiriön myötä oireilevaa lasta. Kerhossa tai pyhäkoulussa tulee haasteita, jos lapsen on vaikeaa keskittyä leikkeihin ja tehtäviin, kuunnella puhetta ja seurata ohjeita, tai saada tehdyksi keskittymistä vaativaa tehtävää.

Yliaktiivisuus ilmenee myös käsien ja jalkojen liikutteluna, kiemurteluna paikallaan istuttaessa ja jatkuvana levottomuuden tunteena.

Ympäristön ihmiset reagoivat usein tarkkaavaisuushäiriöiseen lapseen kriittisesti. Lapsen voi olla hankalaa saada kavereita. Myös ohjaajien pinna voi olla hänen kanssaan tiukilla, etenkin, jos lapsen diagnoosia ei tunneta tai ei olla saatu lainkaan perehdytystä erityislasten kanssa toimimisessa.

 

Koulutustarpeeseen havahduttu

Tarkkaavaisuushäiriöt ovat joidenkin tutkimusten mukaan yleistyneet. Yleistymistä on tapahtunut erityisesti alemmissa sosiaaliluokissa ja yksinhuoltajaperheissä. Suomessa noin 20 000 lasta saa lääkehoitoa ADHD-oireisiin.

On selvää, että tarkkaavaisuushäiriöt yleistyvät myös seurakuntien toiminnassa.

– Lapsiryhmissä alkaa olla mukana yhä enemmän erityislapsia, ja vanhat keinot pyhäkoulujen ja kerhojen pitämisessä eivät enää toimi, Marjukka Anttila sanoo.

– Kouluttautumisen tarve näistä asioista on tällä hetkellä suuri. Osa seurakunnista on jo sopeuttanut lapsityötään uuteen tilanteeseen, ja on onnistunut hienosti saavuttamaan myös erityislapsia.

 

Entäs ne tavalliset lapset?

Keskivertolapsen vanhempi saattaa pohtia, kohdistuuko ohjaajien huomio ja aika ryhmässä vain erityislapseen. Mikä voisi olla paras tapa ottaa haastava lapsi mukaan lapsityöhön ilman, että toiminnan laatu muita lapsia kohtaan heikkenee?

– Jos lapsityössä suunnittelun lähtökohdaksi otetaan erityislapsen tarpeet, ja hänet saadaan viihtymään, on takuuvarmaa, että muutkin lapset viihtyvät, Marjukka Anttila sanoo.

– Kaikki lapset hyötyvät siitä, että opetuksessa käytetään monia eri aistikanavia, ja että opetus on konkreettista ja havainnollista.

Markus Bäckroos korostaa sydämellistä työotetta.

– Välittäminen, rakkaus, kärsivällisyys ja rohkea luovuus auttavat tulemaan toimeen kaikkien lasten kanssa. Rakkaus keksii keinoja ja lisää luovuutta. Joskus pitää kyseenalaistaa vanhat keinot, ja keksiä uusia.

 

”Apua, ryhmässäni on ADHD!”

 

Lapsityön kouluttaja Marjukka Anttila, mitä neuvoja antaisit aloittavalle pyhäkoulunohjaajalle, jonka ryhmään tulee erityislapsi?

– Anna selkeät ohjeet lyhyesti ja myönteisessä muodossa. Käytä apuna kuvia. Pidä pyhäkoulun rakenne aina samana.

– Järjestä pyhäkoulutila turvalliseksi, poista sellaiset asiat, jotka voivat viedä huomiota hartauden aikana, esimerkiksi laita lelut ja askartelutarvikkeet vielä piiloon.

– Näytä kuvilla pyhäkoulun etenemistä. Pidä hartaushetki lyhyenä ja havainnollista se hyvin. Puhu konkreettisista asioista ja sovella asiaa lasten elämään. Toimi rauhallisesti ja johdonmukaisesti. Pidä kiinni sovituista säännöistä.

– Osoita erityislapselle, että hän on tervetullut pyhäkouluun. Hän aistii erityisen tarkasti ilmapiiriä.

– Suosi tekemisiä, joissa kaikki ovat tasavertaisia. Vältä kilpailutilanteita. Jos haluat palkita lapsia, palkitse aina kaikki.

Aiheet