Koronarajoitukset johtivat Bangladeshissa ruokakriisiin – Ulkoministeriöltä lupa hankerahoituksen käyttämisestä hätäruoka-avun antamiseen

 

– Jos perheessä on liian vähän ruokaa, niin vammainen henkilö on yleensä se, jonka ruoasta ensimmäisenä leikataan. Seuraavaksi perheen tytöt ja naiset joutuvat leikkaamaan annoksistaan, kertoo Kylväjän kehitysyhteistyöntekijä. KUVA: Aili Maria Manninen.

Liikkumisrajoitukset iskivät kaikkein köyhimpiin: kun ei ole työtä, ei saa palkkaakaan. Tilanne on johtanut elintarvikkeiden hintojen rajuun nousuun.

–  Bangladeshissa viranomaiset ovat pyytäneet apua ulkomaisilta ja paikallisilta järjestöiltä ruoka-avun antamiseen, Kylväjän johtava hankekoordinaattori Eeva kertoo.

Kylväjän kautta kohdentuvan avun saajia on kuusituhatta ja heistä 1 195 perhettä kuuluu ruokaturvahankkeen piiriin. Heidän lisäkseen avunsaajina on 350 muuta perhettä. Hätäavustuksena heille annetaan muun muassa riisiä, öljyä, linssejä ja saippuaa.

–  Samalla heille jaetaan ohjeita, kuinka koronavirukselta voi suojautua. Esimerkiksi avun piiriin kuuluville sadalle vammaiselle henkilölle kerrotaan, että apuvälineiden, kuten kävelykepin puhdistaminen on tärkeää, hän kuvaa.

Hätäavulle on suuri tarve, sillä koronaviruksen torjuntaan tähtäävät ulkonaliikkumisrajoitukset ovat vaikeuttaneet erityisesti päivätyöläisten ja köyhien asemaa. Bangladesh Lutheran Mission – Finnish (BLM–F) järjestön työntekijät kertovat, että vaikutukset ovat laaja-alaisia ja monelle jokapäiväisestä elämästä selviäminen on vaikeaa. Kun ihmiset pakotettiin koteihin, pienituloiset ja päivätyöläiset kärsivät eniten. Bangladeshin hallitus poisti ulkonaliikkumisrajoitukset sunnuntaina 31. toukokuuta.

–  Äärimmäisen köyhät ja päivätyöläiset möivät työvoimaansa etukäteen pienellä hinnalla, jotta saisivat ruokaa, Jumon Minze Dhawa kandorin kylästä kuvasi.

Ruokaturvahanke suuntautuu kyliin, missä pienet liikkeet kuten teekojut ja pikaruokakioskit olivat suljettu. Kun torit olivat suljettuja, kyläläiset eivät voineet myydä maataloustuotteittaan ja liikkumisrajoitukset estivät maatalouden piirissä työskenteleviä matkustamasta eri alueille töihin.

– Äärimmäisen köyhillä, päivätyöläisillä ja riksa- ja tuk tuk -kuskeilla on vähän tai ei lainkaan tuloja. Osa heistä lainaa rahaa suurella korolla rikkailta ihmisiltä tai ystäviltä, kuvasi Samena Begum, CP-vammaisen lapsenlapsen huoltaja Bamoinin kylästä.

Kun ei ole työtä, ei saa palkkaakaan. Tilanne on johtanut elintarvikkeiden hintojen rajuun nousuun.

–  Jos perheessä on liian vähän ruokaa, niin vammainen henkilö on yleensä se, jonka ruoasta ensimmäisenä leikataan. Seuraavaksi perheen tytöt ja naiset joutuvat leikkaamaan annoksistaan, kertoo suomalainen kehitysyhteistyöntekijämme.

–  Kyläyhteisöt nostivat tärkeimmäksi tarpeeksi ruokaturvan ja ravinnon. Nyt tilanteeseen on odotettavissa pientä helpotusta, johtava hankekoordinaattori Eeva toteaa.

Lähetysyhdistys Kylväjä käynnisti kampanjan yhteistyökumppanedensa tukemiseksi koronakriisin yli. Tutustu Ystävää tukien -kampanjaan.

Keskustelimme kumppaniemme tilanteesta myös Kylväjä Studiossa.

 
Kylvaja artikkelibanneri