Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Kirkon kunniamerkit Aarre Kuukaupille, Birgitta Rantakarille ja Tuomas Maggalle

 

Kirkon kunniamerkkejä: Pyhän Henrikin risti (vas) ja Mikael Agricolan risti. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Arkkipiispa Tapio Luoma on myöntänyt Pyhän Henrikin ristin piispa emeritus Aarre Kuukaupille ja sosiaalineuvos Birgitta Rantakarille sekä Mikael Agricolan ristin FT Tuomas Maggalle.

Piispa emeritus Aarre Kuukauppi toimi Inkerin kirkon piispana vuosina 1996–2019. Hän loi urallaan hyvät suhteet Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon sekä Suomen kirkon sisällä toimiviin kristillisiin herätysliikkeisiin, lähetysjärjestöihin ja muihin kristillisiin järjestöihin.

Kuukaupin johdolla Inkerin kirkko on myös rakentanut laajat kansainväliset verkostot. Inkerin kirkko on Luterilaisen maailmanliiton ja Euroopan kirkkojen konferenssin sekä Barentsin alueen kirkkojen neuvoston täysivaltainen jäsen. Sillä on yhteistyösopimukset mm. Suomen ja Viron ev.lut. kirkkojen sekä amerikkalaisen luterilaisen ELCA:n kanssa. Kuukauppi on myös ollut aktiivinen ekumeenisissa suhteissaan Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa.

SEKL Neliöb. 25.-31.3. MJa

Sosiaalineuvos Birgitta Rantakari on työskennellyt muun muassa Diakonissalaitoksen henkilöstöpäällikkönä ja koulutuspäällikkönä sekä kansainvälisen diakonian johtajana. 1980-luvulla Rantakari perheineen asui Intiassa ja siellä Birgitta Rantakari toimi mm. Äiti Teresan vapaaehtoistyössä. Perhe on asunut myös Sambiassa ja Tansaniassa, jossa Rantakari oli mukana perustamassa toimintaa orpojen hyväksi.

Suomessa Rantakari on toiminut useissa kirkollisissa luottamustehtävissä, kuten kirkolliskokousedustajana, Suomen Lähetysseuran varapuheenjohtajana ja Kirkon Ulkomaanavun hallituksen jäsenenä.

Rantakari valittiin Suomen ev.lut. kirkon edustajaksi Kirkon maailmanneuvoston keskuskomiteaan vuonna 1991. Rantakari työskenteli myös kehitysyhteistyöhön liittyvissä tehtävissä, kuten CUAHA hankkeen johtajana. Hän toimi Niwanon rauhanpalkinnon kansainvälisen toimikunnan jäsenenä vuosina 2011–2016.

Filosofian tohtori Tuomas Magga toimi vuonna 2001 aloitetun pohjoissaamen raamatunkäännöshankkeen kielellisenä asiantuntijana. Pohjoissaamen raamatunkäännös valmistui vuonna 2019.

Magga toimi pohjoissaamen kielen yliopistolehtorina Oulun yliopistossa vuodesta 1972 lähtien. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1984 Oulun yliopistosta väitöskirjalla Duration in the Quantity of Bisyllabics in Guovdageaidnu Dialect of North Lappish. Vuosina 2001–2004 Magga toimi myös Giellagas-instituutin johtajana.

Kirkon viestintä