Kirkoissa riittää tilaa sunnuntaisin, mutta mikä saisi ne täyttymään?

 
Kuvakollasi, jossa on Marjukka Laiho, Teemu Laajasalo ja Juha Vähäsarja.

Uusi Tie kysyi tutkija Marjukka Laiholta, piispa Teemu Laajasalolta ja herätysliikejohtaja Juha Vähäsarjalta, miltä kristinuskon tulevaisuus näyttää Suomessa. KUVAT: MATTI KORHONEN JA KAROLIINA RAUHIO-POKKA

Miltä kristinuskon tulevaisuus näyttää Suomessa? Valoisat näkymät edellyttävät puoleensavetäviä messuja. Mikä niistä tekee sellaisia?

Uuden Tien selvityksen mukaan Helsingissä kokoontuu peräti ainakin 77 kristillistä seurakuntaa ja yhteisöä, joiden jumalanpalveluksissa käy viikossa keskimäärin yhteensä noin 11 300 ihmistä. Paikkoja on siis mistä valita, mutta kävijämäärä on alle kaksi prosenttia Helsingin asukasluvusta.

Kaikista jumalanpalveluskävijöistä noin kolmannes käy jonkin evankelis-luterilaisen paikallisseurakunnan messussa. Kaksi kolmesta suuntaa sunnuntaisin muiden yhteisöjen, kuten herätysliikkeiden ja vapaiden suuntien, jumalanpalveluksiin.

Dei, retroäijät, neliöb. 9.-15.7.

Selvitys herätti kysymyksen, miltä kansankirkon ja laajemmin kristinuskon tulevaisuus Suomessa näyttää. Uusi Tie päätti kysyä tätä piispalta, herätysliikejohtajalta ja tutkijalta.

Suomalaiset eivät käy kirkossa – ovatko koskaan käyneet?

Pitääkö vähäisestä osallistumisesta jumalanpalveluksiin olla huolissaan, Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo?

– Kyllä pitää olla huolissaan, koska messussa on tarjolla jotain sellaista, mitä ei mistään muualta saa: ehtoollinen, joka on kuolemattomuuden lähde.

Piispan mukaan tilanne ei kuitenkaan ole uusi. Luterilaisessa kirkossa ei ole perinteisesti opetettu messun tärkeydestä eikä velvoitettu ihmisiä käymään jumalanpalveluksessa.

Itä-Suomen yliopiston tutkija Marjukka Laiho on samoilla linjoilla. Suomalaisten nykyistä kirkossakäyntiaktiivisuutta ei pitäisi verrata johonkin ideaalikuvaan, jota ei ole koskaan ollut olemassa.

– Suomi on ollut aina harvaan asuttu maa, ja kirkkoon on ollut pitkä matka. Lisäksi ihmiset ovat aina käyneet kirkossa muistakin syistä kuin silkasta Hengen palosta. Aikanaan kirkko oli myös kohtaamis- ja tiedotuspaikka.

Nykyihminen miettii, miksi menisi messuun

Vaikka suomalaisten kirkossakäyntiaktiivisuus ei olisikaan koskaan ollut erityisen korkea, se on 2000-luvulla laskenut entisestään. Piispan mukaan nykyihmiset miettivät tarkemmin, mihin sitoutuvat ja mihin aikaansa käyttävät, koska aika on kortilla ja tarjontaa on paljon.

Suomen Raamattuopiston metropolialueen johtaja Juha Vähäsarja ajattelee, että jumalanpalveluksen täytyy antaa ihmisille jotain sellaista, mitä he eivät muualta saa.

– Olen huolissani siitä, että muut sinänsä tärkeät asiat, kuten tasa-arvo- ja ilmastokysymykset, nousevat kirkon sanoman keskiöön.

***

Miten piispa, tutkija ja herätysliikejohtaja kehittäisivät jumalanpalveluksia? Mikä saisi kirkot täyttymään? Lue koko artikkeli Uuden Tien verkkolehdestä.

 
artikkelibanneri Uusi Tie