Keskisuomalainen teatterivaikuttaja, Mika Lahtinen, elää nyt Mooseksen lapsuutta

Mooses ja äiti -näytelmän rinnalla Mika Lahtinen ohjaa pääsiäisvaellusta Vaajakosken kirkkoon: – Olen vaikuttunut seurakunnan työntekijöiden ja vapaaehtoisten innosta ja ilosta! Kuva: Torstaiteatteri

Jyväskyläläinen Torstaiteatteri esittelee Mooses ja äiti -näytelmässä Mooseksesta huolehtineet naiset, jotka olivat paitsi rohkeita myös sen ajan yhteiskunnassa hyvin erilaisia juuriltaan, heimoltaan, iältään ja asemaltaan.

Teatteriammattilainen ja Kansan Raamattuseuran työntekijä Mika Lahtinen sai helmikuussa käsiinsä kunniakirjan, joka nimesi hänet Vuoden 2018 keskisuomalaiseksi teatterivaikuttajaksi.

Tunnustuksen antoi Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys, joka kiitti Lahtista vuosia kestäneestä pitkäjännitteisestä ja pyyteettömästä työstä teatterinsa ja teatteriyhteisönsä hyväksi.

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan

Lahtinen on toiminut mm. ohjaajana, käsikirjoittajana, dramatisoijana ja näyttelijänä, jonka työpanoksella on ollut valtava vaikutus Torstaiteatterin toimintaan.

Nyt Lahtinen valmistautuu Mooses ja äiti -näytelmään yhdessä lausuntataiteilija Päivi Ala-Mutkan kanssa.

Sitä kaksikko esittää Kulttuuritila Omenapuussa 28.3.–4.5.2019.

– Valitsin näytelmän lähteeksi Raamatun kertomuksen Mooseksen lapsuusajasta (2. Moos. 1–2), koska se sisältää erilaisia naisia: kaksi kätilöä, Mooseksen äidin, Faaraon tyttären ja Mooseksen siskon.

Heistä jokainen toimi faaraon varjossa Mooseksen elämän suojelemiseksi, uhmaten faaraon mieletöntä ja julmaa käskyä:

– Mooseksen sisko ylitti yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kansojen välisiä rajoja; heprealainen orjaperheen tyttö nimittäin uskaltautui puhumaan faaraon tyttärelle eli egyptiläisen ylhäisperheen lapselle. Hänen rohkeutensa ansiosta heprealainen lapsi jäi eloon.

Kertomuksessa on Lahtisen mielestä paljon ajankohtaisuutta.

Ihmiset lietsovat pelkoa ja vihaa erilaisuutta kohtaan, mikä satuttaa ja vaurioittaa yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä.

– Mooseksen lähellä eläneet naiset kykenivät kohtaamaan toisensa ja suojelemaan haavoittuvassa asemassa olevaa lasta huolimatta siitä, mihin väestönosaan kukin kuului. Se on hyvä esimerkki meille jokaiselle.

Raamattu on hyvä kertomusten lähde

Lahtisen mielestä Raamatun kertomukset toimivat näyttämöllä loistavasti:

– Niissä on kirjavia ihmiskuvia ja voimakkaita tapahtumia, jotka koskettavat ihmisen suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, luontoon ja Jumalaan.

Teatteri on tapa tehdä kertomuksia näkyväksi, uudelleen todistettavaksi ja koettavaksi.

– Näin syntyy vuoropuhelua Raamatun sekä oman aikamme ja elämämme välillä.

– Teatterin keinoin tuo vuoropuhelu ei tukahdu ja kangistu lannistavaksi jankutukseksi vaan roolinvaihtojen kautta voi löytyä hedelmällisiä kohtaamisia ja ravitsevia oivalluksia. Elämän monenlaisuus voi tulla kohdatuksi ja kunnioitetuksi ilman, että elämää pitää survoa tiukkaan muottiin.

Kristillisen Torstaiteatterin kävijät ovat kiittäneet siitä, että Raamattua ja kristinuskon ilmiöitä voi lähestyä muutoinkin kuin opetuspuheita kuuntelemalla.

– Eräs katsojamme kertoi olevansa sekulaari ihminen, joka tuli teatteriin suurin ennakkoluuloin. Esityksen jälkeen hän sanoin nauttineensa esityksestä. Ennakkoluulot painostamisesta tai ahdistavasta tunnelmasta olivat osoittautuneet täysin vääriksi.

PS Lemmetyinen Kyynel ja kiitos