Yhä vaikeammin ratkaistavia kriisejä on kehittymässä uskontojen nimissä. Nigeriassa muslimien ja kristittyjen väliset kiistat ovat vaatineet jo kenties satoja kuolonuhreja, ja todennäköisesti tilanne on muuttumassa yhä vakavammaksi.
Egyptissä muslimit ja kristityt koptit ovat sytyttäneet toistensa koteja tuleen ja ampumisvälikohtauksissa on tullut myös kuolonuhreja. Malesiassa uskontoryhmien erimielisyydet Allah-sanan käytöstä ovat leimahtaneet ilmiriidaksi ja kirkkoja on joutunut polttopulloiskujen kohteeksi.
Helmikuun alussa YLE:n uutisissa kerrottiin, että Pohjois-Afrikassa toimiva al-Qaida on tarjonnut koulutusta ja aseita Nigerian muslimeille taisteluun maan kristittyjä vastaan.
Rikoksista ja sekasorrosta kärsivän valtion ratkaisua vailla olevat, todelliset ongelmat jäävät huomiotta uskonnollisiin kiistoihin keskityttäessä. Nigeriassa on 150 miljoonaa asukasta, ja suurimmat uskonnolliset ryhmät ovat muslimit ja kristityt, joita on lähes yhtä paljon. Lisäksi maassa on yli 200 etnistä ryhmää, joiden välillä ei kuitenkaan ole viime aikoina ollut suurempia konflikteja.
Islamin radikalisoitumisen taustalla vaikuttaa se tosiasia, että valtaa pitävä eliitti on erkaantunut tavallisten ihmisten arjesta. Ihmiset kokevat, että valtio ei kykene tarjoamaan vastauksia yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuteen.
– Tällaisesta taustasta nousee myös Yhdysvaltojen kristillinen oikeisto. Yhdysvalloissa valtion epäillään johtavan ihmisiä tietoisesti harhaan ja johtavan perusarvojen rappioon. Vastauksena tilanteeseen nähdään fundamentalismi, eli paluu johonkin alkuperäisemmäksi ja aidommaksi miellettyyn, kertoo tutkija Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
Lisää Sanasta
