Hitaasti kypsyvä Japani – lähetystyötä tarvitaan edelleen

 

Länsi-Japanin evankelisluterilaista kirkkoa johtava Hirofumi Tsukuda vaikuttui nuorena lähettien antamasta ajasta ja hengellisestä ohjauksesta. ”Kaipaamme edelleen lähettien läsnäoloa ja yhteistyötä Japanin evankelioimisessa”, hän vetoaa.

Kylväjän Japanin-lähetystyön juuret ulottuvat 1960-luvun lopulle, jolloin Kimmo ja Ritva Juutilainen aloittivat työnsä Länsi-Japanissa. Puoli vuosisataa yhden kansan tavoittamiseksi evankeliumilla saattaa tuntua pitkältä satsaukselta, mutta Japanin-lähetystyössä hedelmän kypsymistä on jouduttu odottamaan useita sukupolvia, itse asiassa jo satoja vuosia. Juutilaiset miettivät oman elämäntyönsä hedelmää Japanissa.

– Uskoon tulleiden joukko ei näytä suuren suurelta. Puhutaan muutamista kymmenistä. Toki yhdenkin japanilaisen pelastumisesta iloitaan suuresti taivaassa.

Sansa syyskeräys artikkelin alle

Juutilaiset ovat pitkään eläkkeellä oltuaankin vielä hyvin selvillä kastamiensa japanilaisten ja perustamiensa seurakuntien vaelluksesta. Yhteydet Japaniin ovat säilyneet myös säännöllisten vierailujen myötä. Henkilökohtainen työ ruohonjuuritason evankelioimisesta sielunhoitoon ja opetuslapseuttamiseen on aina ollut Juutilaisille tärkeää.

Ritva ja Kimmo Juutilainen vuonna 1997.

– Iloa tuottaa havaita se, että valtaosa kastetuista on pysynyt uskontiellä vuosien ja vuosikymmenien jälkeenkin. Muutamasta uskoontulleesta on kasvanut sielujenvoittajia. Tähän opastamiseen olisi halunnut panostaa enemmänkin, Kimmo pohtii.

Kylväjän Japanin-lähetystyön ”lyhyt” historia pitää sisällään monipuolisen skaalan lähettien tehtäviä: Ruohonjuuritasolla ihmisten kohtaaminen ja evankelioimistyö siellä, missä kristittyjä ja seurakuntia ei vielä ole. Paikallisten seurakuntien perustaminen sekä elinkelpoisen, missionaalisen luterilaisen kirkon rakentaminen, sen työnäyn monipuolistaminen ja työntekijäkoulutus. Vuosien saatossa on 20–30 lähettiä tuonut lahjansa monikansalliseen yhteistyöhön japanilaisten ja norjalaisten (Norjan luterilainen lähetysliitto NLM) kanssa.

Paikalliset kristityt näkevät lähetysjärjestön työn hedelmän ilmenevän itseymmärryksen ja toimintatapojen kirkastumisessa, mikä tapahtuu niin yhden kristityn kuin koko kirkonkin tasolla.

– Oman uskonelämäni alkutaipaleella Tottorissa läheteillä oli iso merkitys. He antoivat aikaa ja ohjasivat meitä nuoria ottamaan vastuuta hengellisessä työssä, muistelee Hirofumi Tsukuda.

– Lähetystyöntekijöistä huokuu lämmin kiinnostus ihmisiä kohtaan ja hätä heidän sieluistaan. Moni meistä sai lähettien vaikutuksesta kutsun hengelliseen työhön.

Lakimiehen ura jäi taakse, ja Tsukuda opiskeli papiksi. 2000-luvulla hän johti koko Länsi-Japanin evankelisluterilaista kirkkoa. Nyt hän paimentaa Okayamassa seurakuntaa, jossa Kylväjän lähetit Jüri ja Johanna Perendi toimivat.

– Evankelisen pietismin sävyttämä kristillisyys on lähetysjärjestöjen työn hedelmää Japanissa. Jos ne lopettaisivat työnsä, kirkkomme elinkelpoisuus saattaisi vaarantua. Kaipaamme edelleen lähettien läsnäoloa ja yhteistyötä Japanin evankelioimisessa, Tsukuda vetoaa.

Seurakunnissa sekä myös raamattukoulussa opetusvastuussa oleva Kylväjän lähetti Lea Lukka iloitsee suuresti jokaisesta japanilaisesta, lapsesta ja aikuisesta, jossa on herännyt kiinnostus Raamattuun. Jumalan Sana saa aikaan pysyvää hedelmää sekä yksilöiden että seurakuntien elämässä. Saman näyn jakaa Koben luterilaisen teologisen seminaarin rehtori Makito Masaki. Hän arvosti suuresti lähetysteologi Jukka Norvannon raamattuopetuksia ja Raamatun opettamisen opettamista kirkon työntekijöille marraskuussa 2018.

Radiopastorina tunnetuksi tullut Yoshitake Ariki on elävä legenda Japanissa. Eläkkeelle jäätyäänkin hän jatkaa Luterilaisen tunnin Valoa sydämiin -ohjelmien tuottamista ja käytännöllisen teologian opetusta Koben luterilaisessa teologisessa seminaarissa. Kaikki viikonloput reippaalta 83-vuotiaalta kuluvat saarnavieraana ja puhujana evankelioimistilaisuuksissa.

– Lähetystyön hedelmää ei ole vain evankeliumin kohdanneiden ja uskoon tulleiden ihmisten näkyvä ja laskettava määrä. Hedelmää on myös se, että ihmiset antavat koko elämänsä evankeliumin palvelukseen, niin lähetit kuin kansalliset työntekijät ja maallikotkin. Lähetystyötä tukevien ihmisten rukoukset ja uhrit ovat Jumalan kasvattamaa hedelmää, näkee Ariki.

– Toki meillä kaikilla on yhteinen tuska siitä, että evankeliumi Japanin kivikovassa maaperässä ei näytä menestyvän, päinvastoin monet seurakunnat taantuvat. Japani on erityisellä tavalla pimeyden henkivaltojen ja paholaisen otteessa, muistuttaa kirkon johtajanakin palvellut Ariki.

– Monet kristityt odottavat ja rukoilevat sen puolesta, että Japanissa tilanne muuttuisi. Toivon laittaminen Jumalaan on sinänsä jo hengellinen hedelmä. Työntekijäkoulutus on jatkunut, sekin on ihmeellinen hedelmä. Joka vuosi uusia ihmisiä valitsee hengellisen työn elämäntehtäväkseen, vaikka he tietävät edessä olevan yli voimien käyviä haasteita.

– Lähetystyön vaikutusta on kyllä se, että kristillinen usko ja japanilainen kirkko ei ole täältä vallan kokonaan kadonnut. Määrätietoista vihollista vastaan tarvitsemme hengellisessä työssä määrätietoista yhteistyötä kansojen kesken. Yoshitake Ariki pyytää vielä lähettämään lämpimät kiitokset Japanin-lähetystyötä rukouksin ja uhrein muistaville suomalaisille kristityille: ”Teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.” (1. Kor. 15:58)

Teksti: Tapio Pokka

Kuvat: Daniel Nummela, Ikue Bandou

 
Kylvaja artikkelibanneri