Harry Harkimo Radio Dein arvotentissä: Suomeen tarvitaan enemmän sovittelevaa moniäänisyyttä

 
Harry Harkimo puhuu radiomikrofoniin Radio Dein studiossa ja tentin vetäjä Kai Kortelainen kuuntelee puhujaa.

”Mun mielestä meillä on kaksi”, vastasi Harry ”Hjallis” Harkimo Kai Kortelaisen kysymykseen: ”Kuinka monta sukupuolta meillä tässä maassa on tai ihmiskunnassa on?” Kuva: Ilkka Kujala

Harry Harkimo jatkaisi presidenttinä Niinistön linjalla, mutta kantaa hän ottaisi enemmän ja selkeämmin. Hän myös toivoo, että politiikassa ymmärrettäisiin asioita paremmin toisten näkökulmasta eikä yritettäisi tuoda muita huonoon valoon.

Dei, retroäijät, neliöb. 9.-15.7.

Yrittäjä, liikemies, televisioesiintyjä, poliitikko, purjehtija ja tubettaja – kaikki yhdessä ja samassa persoonassa. Näin esitteli Radio Dein Kai Kortelainen Liike Nytin presidenttiehdokas Harry Harkimon kanavan arvotentissä tänään keskiviikkona.

Harkimon yhden kansanedustajan puolue on eduskunnassa pieni. Mikä on hänen motiivinsa lähteä presidenttikisaan mukaan?

– Motiivina on tietysti tulla valituksi presidentiksi. Eihän muuta motiivia voi olla, kun lähtee tähän kisaan, ehdokas vastaa.

Hän muistuttaa, että presidenttikisa ei ole puoluekohtainen eikä siinä mietitä, kuka mihinkin puolueeseen kuuluu. Vaaleissa ajatellaan hänen mukaansa sitä, kuka henkilö on paras presidentiksi. Silloin ei ole suurta väliä, onko takana iso vai pieni puolue.

Harry Harkimon vaalisivuilla luvataan, että hän olisi erilainen presidentti. Hän kertookin lähteneensä presidenttiehdokkaaksi eri lähtökohdista kuin muut.

– Jos katsotaan muita presidenttiehdokkaita, niin suurin osa heistä on ammattipoliitikkoja, jotka ovat olleet politiikassa koko elämänsä eivätkä ole paljon muuta tehneet. Toiset ovat olleet yliopistoissa ja sen tyyppisissä asioissa, mutta kukaan ei ole ollut yrityselämässä, ehdokas perustelee.

”Kieli on koventunut aika paljon. Mutta uskon, että presidentillä voi olla iso rooli yhdistämässä kansaa.”

– Olen sitä mieltä, että tällä hetkellä Suomen vanhat puolueet tekevät sitä samaa politiikkaa, ja Suomi on uppoamassa yhä syvemmälle ja syvemmälle. Jossain vaiheessa se muutos tulee. Jos minä en saa sitä aikaiseksi, niin joku muu sen saa.

Harkimon mielestä näin ei voi jatkua, että Suomi velkaantuu ja upotaan koko ajan syvemmälle.

– Ihmiset eivät saa hoitoa ja eivät pääse lääkäriin, sote on huonossa jamassa. Koulutus on huonossa jamassa, velkaantuminen on huonossa jamassa. Täällä ei oikein ole mikään kunnossa ja siksi tarvitaan muutosta, Harry Harkimo sanoo.

Presidentin pitää olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa

Presidentinvaalien yhteydessä puhutaan paljon arvojohtajuudesta. Onko presidentin tehtävä Harkimon mielestä kansakunnan arvojohtajan tehtävä?

– Presidentin kuuluu ottaa kantaa semmoisiin asioihin, joita hän pitää tärkeinä ja jotka liittyvät arvojohtajuuteen. Hänen pitää esimerkillään kertoa niistä asioita ja antaa neuvoa ja olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Radio Dein arvotentissä ehdokkailta tiedustellaan kolmea tärkeintä päätöksentekoa ohjaavaa arvoa. Harkimon mukaan arvo on ”vähän klisee juttu” – ovat nämä uskonto, isänmaa ja muut.

– Nehän kaikilla varmaan on, ja ainakin minulla ne ovat olleet koko elämäni ja kasvatuksesta asti tulleet: että sä kunnioitat näitä asioita ja kuulut kirkkoon ja kunnioitat Suomea ja isänmaata. Kaikki tämä on ihan selvää.

– Mutta ehkä arvojohtajuus enemmän on sitä, että pitäisi ottaa kantaa talouteen ja koulutukseen. Ja ilmastonmuutokseen, joka on tosi tärkeä asia. On niin paljon asioita, mitkä liittyvät arvojohtajuuteen, Harkimo pohtii.

Rajat antavat lapsille turvallisuutta

Presidenttiehdokas Harkimo korostaa, että kasvatuksella on arvojen suhteen suuri merkitys.

– No kyllähän se vaikuttaa, minkälaiseen perheeseen synnyt, minkälainen isä ja minkälainen äiti sulla on. Miten he kasvattavat? Se vaikuttaa ihan selvästi siihen, että minkälainen ihminen susta tulee. Siihen kiinnitetään liian vähän huomiota tänä päivänä, Harkimo miettii.

– Vanhempien asia olisi ottaa kantaa enemmän siihen, mitä lapset tekevät ja seurata lapsia ja katsoa, missä ne pyörivät, ja asettaa rajat heille. Lapset tuntevat itsensä turvalliseksi, jos heille on asetettu rajat, ja he tietävät, mitä he voivat tehdä ja mitä he eivät voi tehdä, Harkimo sanoo.

– Se vaikuttaa loppuelämään ja muokkaa sitten, mitä lähdet opiskelemaan, miten kunnioitat ihmisiä ja miten kasvatat omia lapsia.

Harkimo laittaisi siis vastuuta enemmän perheiden suuntaan. Hän sanoo, että perheellä pitäisi olla enemmän vastuuta, koska koulu ei voi kaikkea vastuuta kantaa. ja muita vastuunkantajia ei ole.

Arvojen kompromissia

Kai Kortelainen pyytää Harkimolta esimerkin tilanteesta, jossa hän on joutunut tekemään kompromissin arvojensa suhteen jonkin poliittisen päätöksen vuoksi.

– On paljon semmoisia asioita, joissa joudut miettimään arvoja ja että mitä äänestät. Tämä seksuaalilaki, joka tuli justiin, niin siinähän joutui miettimään, että mitä siinä äänestää. Olin vastaan sitä.

Harkimo sanoo, että esimerkiksi homoavioliitossa ja vastaavissa tapauksissa on joutunut päättämään, mitä äänestää. Silloin arvot tulevat eniten esille.

Haastattelija heittää esiin kysymyksen: kuinka monta sukupuolta meillä tässä maassa on tai ihmiskunnassa on?

– Mun mielestä meillä on kaksi, Harkimo sanoo.

”Jatkan Niinistön-Harkimon linjalla”

Kuka on ollut Suomen tähänastisista tasavallan presidenteistä paras ja mistä syystä?

Sauli Niinistö on ollut paras. Hän on ohjannut meidät Natoon ja hänellä on kauhea kansansuosio. Eli hän on toiminut niin kuin kansa on halunnut. Haluankin korostaa sitä, että haluan jatkaa Niinistön linjaa samalla tavalla, mitä tämän hetken presidentti on tehnyt. Puhunkin Niinistön–Harkimon linjasta, Harry Harkimo muotoilee.

Hän perustelee asiaa sillä, että eihän nyt lähdetä mitään yrityssaneerausta tekemään.

– Lähdetään jatkamaan sitä hyvää linjaa, mitä on tehty aikaisemmin. Siksi pidän Niinistöä parhaana presidenttinä.

Mitä itse tekisit eri tavalla presidenttinä, kuin mitä Niinistö on tehnyt?

– Ottaisin ehkä kantaa enemmän asioihin. Nythän hän ottaa kantaa kryptisesti, ettei koskaan oikein tiedä, mitä hän sanoo. Ottaisin enemmän selkeästi kantaa.

– Ja sitten haluaisin olla lähempänä kansaa. Haluaisin tavata ihmisiä ja kuunnella ihmisiä, mikä meidän puolueenkin ideologiaan ja tapaan tehdä päätöksiä kuuluu. Olisi mukavampi kuulla ihmisiä enemmän ja kiertää Suomea ehkä enemmän. Ja sitten olisi joku foorumi, missä ihmiset voisivat keskustella, Harkimo pohtii.

Presidentti voisi vähentää vastakkainasettelua

Yhteiskunnallisen keskustelun tilassa on paljon vastakkainasettelua. Onko Suomi polarisoitumassa Yhdysvaltojen tapaan?

– Kyllä vastakkainasettelua on tullut viime aikoina enemmän ja kieli on koventunut aika paljon. Mutta uskon, että presidentillä voi olla iso rooli yhdistämässä kansaa.

Harkimo haluaisi kutsua ihmisiä kokoon ja vertaa tilannetta nykyisen presidentin koolle kutsumiin tapahtumiin esimerkiksi Naantalissa.

– Voisi järjestää keskustelut, missä olisivat kaikki puolueet mukana. Mietittäisiin, että miten me saadaan vastakkainasettelu loppumaan. Meidän ongelmahan on se, että tässä maassa tehdään aina päätöksiä oman kannan ja omien kannattajien mukaan, kun pitäisi tehdä Suomelle päätöksiä, hän perustelee.

Harkimon mukaan tilanne kärjistyy totaalisesti, kun maassa on oikeistohallitus, jota vastassa on vasemmisto-oppositio ja kolmantena vielä ammattiyhdistysliikkeet.

– Liike Nyt on ainakin yrittänyt siinä välissä olla ja tehdä semmoista politiikkaa, joka ottaa ne hyvät asiat hallitusohjelmasta ja sitten miettii, mitkä olisivat ne kehityspolut siihen, mutta ei vastakkainasettelua.

Enemmän keskustelua asiapohjalta

Harry Harkimo on toivonut moniäänisyyttä yli puoluerajojen. Millaista moniäänisyyttä Suomeen nyt tarvitaan?

– No ehkä tarvittaisiin enemmän semmoista sovittelevaa moniäänisyyttä, että ymmärrettäisiin enemmän toisten näkökulmasta. Nyt lähdetään aina vastakkainasettelusta, että yritetään dissata toista ja yritetään tuoda toinen huonoon valoon, Harkimo toteaa.

Hänen mukaansa nyt pitäisi puhua enemmän faktoista ja keskustella asiapohjalta. Silloin esimerkiksi sotesta tai koulutuksesta puhuminen ei menisi toisen haukkumiseen.

– Suomessa on tapana, että haukutaan aina edellistä hallitusta. Tai että tämä hallitus ei pysty tekemään mitään, kun edellinen hallitus on muninut.

– Nyt pitäisi tehdä rakentavia ehdotuksia eikä niin paljon semmoista haukkumista, joka ei kuitenkaan perustu mihinkään faktaan eikä johda mihinkään, Harry Harkimo sanoo.

Katso Harry Harkimon vierailu Kai Kortelaisen presidenttitentissä Dei Plus -palvelusta.

Dei Plussassa tarjolla lisäksi vaalitenttilähetysten audioversiot. Tenttien päätteeksi ehdokkaiden suorituksen arvioivat poliitikkojen imagonrakennukseen perehtynyt Risto Uimonen ja ex-europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola.

 
Dei, retroäijät, artikkeliban 31.5.- (1/2)