Ihmisiä ja ilmiöitä: Marita ja Markku Kulmala: Avioliittoleiri muutti elämän tärkeysjärjestyksen   Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Englanninkielinen yhteisö toimii ”läpikulkupaikkana”, mutta myös pysyvänä hengellisenä kotina

 

ICF:n laulajat ja muusikot ovat ilahduttaneet juhlakansaa myös Suomen Vapaakirkon kesäjuhlilla. Kuva on vuodelta 2017. Kuva: Einari Verkkonen

Kansainvälinen työ on yhä tärkeämpi osa seurakuntien toimintaa. Hämeenlinnassa International Christian Fellowship alkoi yhden avioparin tarpeesta ja toimii nyt hengellisenä kotina ihmisille jopa 18:sta lähtömaasta.

Vuonna 2005 Max ja Katja Maetoloa perheineen muuttivat takaisin Suomeen. He etsivät kotikaupungistaan kansainvälistä hengellistä yhteisöä, mutta sellaista ei löytynyt.

– Ajattelin silloin, että varmaan Hämeenlinnassa on muitakin ulkomaalaisia, jotka tarvitsisivat englanninkielistä yhteisöä, Max Maetoloa kertoo. 

Sansa neliöb. 1.-30.5.

Kun hän tutustui Hämeenlinnan vapaaseurakunnan pastori Arto Kortemaahan, Maetoloa kertoi näystään pastorille.

– Hän toivotti meidän iloisesti tervetulleeksi aloittamaan englanninkielisen työn vapaaseurakunnan yhteydessä.

Työ alkoi vuonna 2007 niin, että englanninkielinen ryhmä kokoontui vapaaseurakunnan tiloissa joka toinen sunnuntai. 

Seitsemän vuoden taival

ICF:n (International Christian Fellowship) synnyttämisen aika tuli seitsemän vuoden rukousten, uskon otteen ja kärsivällisyyden jälkeen. 

– Oli selvää, että jos aloitamme viettää sunnuntaijumalanpalveluksia joka sunnuntai, kyseessä olisi enemmästä kuin yhden ihmisen hommasta. Jumalan ajoitus olikin kohdallaan, kun muutamia meistä kokoontui jakamaan  ICF:n synnyttämisen näkyä. Pastori Arton ja seurakunnan vanhimmiston suostumuksella ja siunaamana aloitimme ICF:n tammikuussa 2014, Max Maetoloa selittää.

ICF:n tarkoitus on tarjota hengellinen koti englantia puhuville ulkomaalaisille ja kieltä hallitseville suomalaisille. 

– Erityisesti ajattelemme heitä, jotka tulevat Hämeenlinnan opiskelemaan, töihin tai muuttavat paikkakunnalle avioliiton myötä, Maetoloa linjaa.

– Yhteisömme luonnetta myös ”läpikulkupaikkana” selittää paljolti se, että opiskelijat ovat Suomessa vain lyhyen ajan ja siirtolaisena tulevat työläiset muuttavat paikkakuntaa sen mukaan kuin työtä on saatavilla. Me tarjoamme hengellisen kodin ohikulkijoille, jotka ovat Hämeenlinnassa väliaikaisesti, mutta kyllähän meillä on mukana myös pysyvästi tänne asettuneita.

ICF:ssä oli esimerkiksi taannoin joukoissaan brasilialaisia opettajia, jotka olivat kaupungissa kolmesta kuuteen kuukauteen, koska he osallistuivat kursseille Hämeen ammattikorkeakoulussa;  samoin mukana oli joitakin täysiaikaisia opiskelijoita.

– Viime kesänä kastoimme erään pakistanilaisen opiskelijan Takajärvessä, Maetoloa iloitsee.

Hänen mukaansa ICF ei ole pelkästään hengellinen koti, vaan siitä on muodostunut monille perhe. 

– Olemme koti kaukana kodista. Olemme tukeneet joitakuita työnhaussa. Olemme kutsuneet ihmisiä kotiimme kokemaan suomalaista joulunviettoa tai tutustumaan ylipäätään suomalaiseen kulttuuriin.

Pastori saatiin yhteistyöllä

Yhteisöön sitoutunut johtotiimi on johtanut ICF:ää vapaaehtoispohjalta. 

– Suunnittelemme ohjelmat ja jaamme palvelutehtävät, kuten saarnaamisen, juontamisen, musiikin, urheilun, kotiryhmät ja pyhäkoulun.

Johtotiimi on halunnut vastata tarpeeseen kohdata maahanmuuttajia Hämeenlinnassa. Nykyisellään resurssit ovat rajoittuneet siihen, että on pystytty pitämään säännöllinen jumalanpalvelustarjonta sunnuntaisin klo 12.30. Rukouksena onkin ollut osa-aikaisen pastorin saaminen.

Kesällä 2020 toive toteutuu, kun Dave Pike aloittaa työt pastorina. Hän saa palkkansa osittain ICF:ltä vapaaseurakunnan kautta ja osittain Operaatio Mobilisaation kautta.

Työ on tärkeää, korostaa vapaaseurakunnan pastori Arto Kortemaa.

  Kansainvälinen työ on merkittävää tämän päivän seurakunnissa, koska sekä pakolaisten että työn ja opiskelun tähden muunmaalaisten määrä kasvaa jatkuvasti. On tärkeää, että meillä on säännöllistä englanninkielistä toimintaa, joka tavoittaa ihmisiä. Sinne minun ja muiden seurakuntalaisten on hyvä ohjata kohtaamiamme maahanmuuttajia.

”Kaikista” kansoista

ICF:n WhatsApp-ryhmässä on tällä hetkellä noin 50 aikuista. Yhteisön vahvan rungon muodostavat noin 20 henkilöä lapsineen. Nytkin väen lähtömaiden kirjo on varsin kansainvälien: Uganda, Ghana, Nigeria, Kamerun, Tšad, Kenia, Tansania, Brasilia, Pakistan, Belgia, Unkari, USA, Salomonin saaret, Suomi (suomen- ja ruotsinkielisiä), Myanmar, Namibia, Etelä-Afrikka ja Ukraina.

– Silloin tällöin mukana on myös jotakin pakolaisia Irakista ja Syyriasta, Maetoloae täydentää listaa.

ICF:llä on viikoittaisen klo 12.30 alkavan jumalanpalveluksen lisäksi maanantaisin rukouskokous klo 18 (jonkun kotona) sekä urheiluilta perjantaisin Lyseon urheilutiloissa klo 18–20.

– Kutsumme urheiluiltoihin sellaisia ystäviämme, joiden mielestä on ainakin vielä epämukavaa tulla kirkkotiloihin, Maetoloa linjaa.

 

 
Päivä artikkelibanneri 11.3.- 2024