Kirjoittanut
Vuosi sitten Venäjän presidentti Putin kiristi kaasuhanasta. Myöhemmin sota syttyi Ukrainassa, jossa miljoonat kärsivät nyt ruoka-, vesi- ja sähköpulasta. Suomessa sodan hinta näkyy esimerkiksi sähkölaskussa. Kriisi rokottaa myös kirkkoa.
Energiakriisi vaikuttaa niin seurakuntien talouteen kuin seurakuntalaisten arkeen. Radio Dei selvitti sekä Suomen eteläisimmän että pohjoisimman piispan näkemyksiä energiakriisin seurauksiin.
Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo on nähnyt, miten energiakriisi on vaikuttanut eri tavoin kansalaisten elämään.
– Ensinnäkin joillekin se näkyy katastrofaalisena taloudellisena tilanteena, joka vaikuttaa koko muuhun elämään. On perheitä, joiden kohdalla yksittäiset sähkölaskut rajoittavat arkea, liikkumista ja lasten harrastuksia sekä kiristävät vanhempien pinnaa ja lisäävät huolta.
– Toiseksi on perheitä, joille kriisi ei näy henkilökohtaisesti ollenkaan tai näkyy hyvin vähän. Ehkäpä juuri heillä on mahdollisuus auttaa muita lähimmäisiä vaikuttamalla sähkön hintaan omaa kulutusta vähentämällä.
– Kolmanneksi on myös paljon niitä, jotka haluavat tarkastella tilannetta yleisellä tasolla. He kysyvät, miten voi olla mahdollista, että vähitellen säännöstellyistä sähkökatkoista tai kylmässä värjöttelemisestä puhutaan ihan normaalina asiana monin tavoin kehittyneessä ja vakaassa Suomessa? Noissa keskusteluissa kuuluu myös kiukku ja pettymys, jossa kysytään, miksi tähän ei ole varauduttu ja miksi on rakennettu malli, jossa ei ole huoltovarmuusvaraa ”pahan päivän varalle”.
Samalla kun energiakriisi vaikeuttaa monen kansalaisen arkea ja taloutta, myös seurakunnat joutuvat taiteilemaan kasvaneiden sähkölaskujen, lämmityskulujensa ja vihreän siirtymän suhteen. Esimerkiksi Oulun hiippakunnassa joissakin seurakunnissa on vielä öljylämmityksiä ja toisaalta sähkölaskut nousevat.
”Vanha ja iso puukirkko pannaan kylmilleen talvikuukausiksi – jumalanpalveluksia voidaan pitää seurakuntakodeissa.
Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo kommentoi hiippakuntansa seurakuntien ja sen kiinteistöjen tilannetta Radio Dein ja Kotimaa-lehden Piispan kyselytunnilla 7. joulukuuta.
– Oulun hiippakunta on antamassa hiippakunnan rahoista viidelletoista seurakunnalle vuoden mittaisen [kiinteistöjä koskevan] konsultoinnin, että [seurakunnat] pystyisivät miettimään energiaratkaisuja.
– Tämä tarkoittaisi öljylämmityksen muuttamista esimerkiksi maalämmöksi, mutta joissakin seurakunnissa joudutaan tekemään niinkin, että se vanha ja iso puukirkko pannaan kylmilleen talvikuukausiksi, mikä ei välttämättä ole ihan katastrofi, jos lämpötilaa ei jatkuvasti nosteta ylös ja alas.
Piispa Keskitalon mukaan kylmien talvikuukausien aikana jumalanpalveluksia voidaan pitää “kirkkosalin tyyppisissä seurakuntakodeissa”.
Seurakuntia on kannustettu luopumaan öljylämmityksestä ja siirtymään uusiutuvilla tai ydinvoimalla tuotettuun sähköön.
– Eli olemme tosi paikan edessä monessa seurakunnassa. Iso kuva on, että turhista kiinteistöistä pyritään pääsemään eroon.
Kirkko ja energiakriisi – päästöjen vähentämiseen pitäisi olla varaa
Kirkkohallituksen kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen vakuuttaa, että kasvavista kuluista huolimatta luterilaisen kirkon suuntaviivat tulevaisuudelle ennakoivat vihreätä siirtymää.
– Evl-kirkolla on uutena kärkihankkeena tehdä kirkosta hiilineutraali. Seurakunnilla on yhteensä 8000 rakennusta. Niitä tuetaan hiilineutraalisuutta kohti. Seurakuntia on kannustettu luopumaan öljylämmityksestä ja siirtymään uusiutuvilla tai ydinvoimalla tuotettuun sähköön.
Sipiläinen muistuttaa, että isojen suuntaviivojen lisäksi tällä hetkellä tarvitaan kaiken sähkönkulutuksen vähentämistä.
– Aika monelle onnistuu se kaivattu 10–15 prosentin pudotus omaan kulutukseen.
Sipiläinen uskoo, että ”sähkönkulutuksen vähentäminen mahdollisuuksien mukaan on osallistumista yhteisiin talkoisiin.”
Suomalaiset ovat jo säästäneet – talkoot jatkuvat
Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän ja kehittävän Fingridin mukaan sähkönkulutus on vähentynyt elo-lokakuussa edellisen vuoden vastaaviin kuukausiin verrattuna. Esimerkiksi lokakuussa lukema oli aiempaan vuoteen verrattuna seitsemän prosenttia. Marraskuussa vastaava lukema oli Energiateollisuuden tuoreen tilaston mukaan jopa yhdeksän prosenttia.
Palveluyrityksistä 67 % on säästänyt energiaa toimintatapojaan muuttamalla ja 50% on toteuttanut energiatehokkuusinvestointeja. Talvella energiatehokkaiden ratkaisujen löytäminen ja niistä viestiminen on entistä tärkeämpää. Näin siis tulevina talvikuukausina tarve säästää sähkönkulutuksessa jatkuu, sillä varsinkin pakkassäillä kulutus kasvaa.
Suomalaisiin on pyritty vaikuttamaan Astetta alemmas -kampanjalla, jonka sivustolla jaetaan energian säästövinkkejä.
Tällä hetkellä monet kotitaloudet seuraavat yleistä pörssisähkön hintaa, mikä on kulutuksen ohessa usein päiväsaikaan korkeimmillaan. Energialiiton viestintäpäällikkö Jukka Relander totesi perjantaina 16. joulukuuta Radio Dein Herätys!-aamulähetyksessä, että niidenkin, jotka ovat ehtineet tehdä edullisemman kiinteän sähkösopimuksen aiemmin, ovat koko yhteiskuntaa koskien tärkeässä roolissa sähkön säästämisen suhteen.
– Koska se auttaa niitä ihmisiä, joilla on se kalliimpi sopimus. Eli kun kulutus laskee, silloin hintakin laskee. Jos me kaikki siis käytämme oikein säästeliäästi sähköä, silloin saamme laskettua hintaa, Relander painottaa.
”Toisten taakkojen kantaminen on tässä akuutissa tilanteessa sitä, että vähentää omaa kulutusta. Se on tapa osoittaa lähimmäisenrakkautta.”
Relander kaipaa myös luterilaiselta kirkolta kannanottoa sähkön kulutukseen liittyen. Hän on toivonut piispojen vetoavan seurakuntalaisiin viestillä, joka on samalla yhteiskunnallisesti merkittävä että kirkon sanomaa mukaileva.
Radio Dei pyysi Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasaloa vetoamaan suomalaisiin sähkön kulutuksen ja säästämisen näkökulmasta.
– On tärkeää ymmärtää, että toisten taakkojen kantaminen on tässä akuutissa tilanteessa sitä, että vähentää omaa kulutusta. Se on tapa osoittaa lähimmäisenrakkautta.
Energiateollisuuden viestintäpäällikkö Jukka Relander vieraili Radio Deissä perjantaina 16. joulukuuta.
Kuuntele koko haastattelu Dei Plussasta (kohdasta 0:59:27 alkaen).
Jutun pääkuva: Antero Harju / Vantaan Seurakunnat / Kirkon kuvapankki
