Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

”En ole koskaan kuullut ihmisten laulavan näin vahvasti mukana” – Lähetyksen kesäpäivät huipentuivat yhdeksän lähetystyöntekijän siunaamiseen

 

Lämminhenkisessä iltajuhlassa uudet lähetystyöntekijät siunattiin tavoittavaan työhön Indonesiaan, pioneerityöhön Itä-Aasiaan ja diasporatyöhön liikkeellä olevien kansojen pariin Kreikkaan. Kolmen lähetystyöntekijän työalue varmistuu myöhemmin. Siunaamassa Heinolan seurakunnan kirkkoherra Janne Hatakka, apulaislähetysjohtaja Hanna Lindberg, lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen sekä selin Pentti Marttila, Hanna Räsänen ja Kristiina Nordman. Kuva: Saija Tiilikainen

– Jumala tekee jotain, mikä on tuntunut aiemmin mahdottomalta, Taneli Skyttä kuvasi omassa puheenvuorossaan.

”Minä olen löytänyt tämän pahan maailman keskeltä hiljaisen ja pyhän joukon, jolla on suuri salaisuus. He ovat löytäneet ilon joka on tuhat kertaa parempi kuin mikään syntisen elämän nautinto tai mielihyvä. – – Nämä ihmiset ovat kristittyjä, ja minä olen yksi heistä.”

Tämä Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Jukka Kääriäisen siteeraama uskontunnustus 3. vuosisadalta sopi kuvaamaan myös tunnelmaa Vierumäen urheiluopistolla järjestetyillä Lähetyksen kesäpäivillä. Ilmassa oli käsin kosketeltavaa iloa, kun koronavuosien tauon jälkeen lähetystyön ystävät pääsivät vihdoin koolle tapaamaan työntekijöitä eri puolilta maailmaa.

SRO Naistenpäivät neliöb. 25.-31.3.

–  En ole koskaan kuullut ihmisten laulavan näin vahvasti mukana, lähetystyöntekijä Mari-Kaisa Auvinen totesi.

Tapahtumassa järjestettiin rinnakkaistilaisuuksia lapsille, nuorille aikuisille ja yrittäjille. Perjantai-iltana järjestettiin Lähetyksen kesäpäivillä Agora-seminaari, jossa kristityt yrittäjät keskustelivat siitä, kuinka kristillinen vakaumus vaikuttaa yrityskulttuuriin. Keskustelussa paljastui luovuutta ja alttiutta palvella omaa yritystä laajemmin.

–  Jumalan valtakunnan työ oli motivaationi yrittäjäksi ryhtymisessä. Olin huomannut, että hengellinen työ vaatii varoja, osaamista ja erilaista kalustoa. Yrityksemme on muun muassa kouluttanut henkilökuntaa av-kuvauksiin, ja kun Hämeessä oli taannoin mediamissio, me tuotimme kaikki missiovideot, yrittäjä Aarre Pohjola kertoi.

Millainen on sitten lähetystyön tulevaisuuden kuva? Ensinnäkin on puhuttava tämän ajan kielellä. Näin totesi nuorille aikuisille suunnatussa Lähetetty-koulutuksessa itsekin innostunut opettaja Erkki Jokinen. Hän iloitsi, että tämän päivän nuoret ovat valmiimpia kohtaamaan maailman, kuin hänen oma ikäpolvensa.

– Ennen me kristityt halusimme erottua muista ja ajattelimme, että heidän pitää tulla maailmaamme. Nuoret aikuiset taas ajattelevat, että heidät on lähetetty tähän maailmaan, missä he elävät muiden joukossa. Näen nuorissa sukupolvissa ja heidän asenteessaan tulevaisuuden. Toinen vaihtoehto on lähetystyön arvokas saattohoito.

Perustamisestaan lähtien Kylväjä on toiminut Keski-Aasiassa.
–  Ihmisille se on kotiseutu, jossa mikään kärsimys ei ole vierasta. Kierkegaard totesi, että jos emme itse ensin etsi Jumalan valtakuntaa, emme etsi sitä ollenkaan. Olen liikuttunut, kun katson teitä vanhemmat sukupolvet. Te olette etsineet Jumalan valtakuntaa ja te olette epäitsekkäästi lähteneet palvelemaan, erityisasiantuntija Taneli Skyttä kiitteli.

Hänen mukaansa oleellista on saavutettu luottamus, joka ei synny nopeasti. Ja näin on rakennettu pohjaa sille, mikä syntyi muuttoliikkeen seurauksena.

–  Nyt tuo kansa on tullut Eurooppaan etsimään parempaa elämää, ja täällä moni on kuullut evankeliumin ensi kertaa. Itä-Suomessa on toiminut rukouspiiri 50 vuotta tämän maailmankolkan puolesta. Nyt nämä uudet kristityt todistavat: Me olemme tässä, koska te olitte kuuliaisia kansaamme kohtaan kaikki nämä vuodet.

Kylväjä käynnisti pakolaistyön Kreikassa vuonna 2013. Nyt järjestö ryhtyy käyttämään työstä uutta termiä, diasporatyö, sillä pakolaistyö ymmärretään humanitaariseksi työksi.

–  Työskentelemme ihmisten kanssa, joista osa on pakolaisia tai turvapaikanhakijoita, mutta eivät kaikki. Ihmisen määrittäminen pakolaisuuden kautta on myös stigmatisoivaa. Siksi tästä lähtien käytämme termiä diasporatyö. YK:n arvion mukaan nyt jo 100 miljoonaa ihmistä elää diasporassa, pakotettuna liikkeelle, Taneli Skyttä kuvasi.

Diasporatyön uusi painopiste on uusien kristittyjen varustaminen tavoittavaan työhön.
– Roolimme muuttuu, jos olemme riittävän nöyriä huomaamaan toimintaympäristömme muuttuneen. Jumala tekee jotain, mikä on tuntunut aiemmin mahdottomalta.

Lähetyksen kesäpäivät huipentuivat lauantai-iltana juhlaan, jossa siunattiin peräti yhdeksän uutta lähetystyöntekijää.
–  Jumala kutsuu viemään sanomaa Kristuksesta erityisesti sinne missä häntä ei vielä tunneta, Jukka Kääriäinen totesi.

Hän johti juhlakansan rukoukseen:

– Ylösnoussut Kristus, kirkon Herra. Sinä lähetät kutsusi maan ääriin asti. Anna kaikkien kansojen tuntea pelastava voimasi.

Kun salissa kaikui yhdeksän kertaa: ”Siunatkoon ja varjelkoon sinua kolmiyhteinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki ja pyhittäköön sinut palvelemaan Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla”, moni pyyhki silmiään.

Ihmeellinen ilo, tuo suuri salaisuus, oli jaettua.

Kuvat: Saija Tiilikainen.

 
Kylvaja artikkelibanneri