Ankaralla Jumalalla ja helvetillä uhkailu voi jättää elämänmittaisen trauman

 

Tutkimukset osoittavat uskonnon sekä lisäävän että vähentävän kuolemanpelkoa. Professori Kati Tervo-Niemelä sanoo, että sosiaalitutkimuksen kentältä on vaikea löytää yhtä ristiriitaista aihetta. Kuva: Varpu Heiskanen

Professori Kati Tervo-Niemelän mukaan luonteva suhtautuminen kuolemaan tuo tyyneyttä ja rohkeutta elämään, kun taas kuolemanpelko voi rajoittaa elämää hyvinkin paljon.

Valtaosa ihmisistä pelkää kuolemaa jossain elämänvaiheessa. Se on normaali tunne ihmisille.

Uskonnottomat ja vahvimmin uskonnolliset pelkäävät vähiten, maltillisesti uskonnolliset eniten.

Treen srk, neliöb 3.-16.4, MJa

Uusin teoria aiheeseen liittyen pitää kuolemanpelkoa itsessään uskonnosta riippumattomana, koska ihmisellä on synnynnäinen halu elää.

Uskonnollisuuden vaikutus riippuu vahvasti siitä, miten ja millaiseen Jumalaan ihminen uskoo, tiivistää Kati Tervo-Niemelä.

Sitoutuminen uskonnollisen yhteisön opetuksiin ja armahtavaan Jumalaan uskominen vähentää kuolemanpelkoa, kun taas tuomitsevaan Jumalaan uskominen ja samalla vahva uskominen kuolemanjälkeiseen lisää kuolemanpelkoa.

Tutkimustulosten perustana on 63 sähköisesti saapunutta kirjettä, jotka tulivat eri henkilöiltä. He vastasivat vuosina 2017-2018 lehdissä julkaistuun pyyntöön kirjoittaa kuolemanpelosta ja uskonnosta.

Kertomuksissa näkyy, miten lapsen ajatusmaailmassa ankaralla Jumalalla ja helvetillä pelottelu voi jättää elämänmittaisen pelon ja halun irtautua lapsuuden uskonnollisesta maailmasta.

Kirjoittajat ilmaisivat vapautuneensa pelosta siirtymällä kohti armollisempaa jumalakäsitystä tai kohti ateismia ja uskonnottomuutta.

Toisaalta elämä voi myös olla jatkuvaa tasapainoilua armollisen ja tuomitsevan Jumalan välillä; käsitys Hänestä saattaa vaihdella elämäntilanteiden mukaan.

Ajatukset kuolemasta saattavat olla suvunkin perintöä. Jälkipolville voivat välittyä sekä kuolemanpelko että kuolemaan liittyvä rauhallisuus ja tyyneys.

Kirjeiden kertomuksissa näkyy vahvasti ihmisen pyrkimys tasapainoon.

Kirjoittajat tähtäävät selvästi pelon ratkaisemiseen. He haluaisivat päästä siitä eroon tai oppia elämään sen kanssa aiempaa paremmin. Luonteva suhtautuminen kuolemaan olisi voimaannuttava kokemus, joka toisi tyyneyttä elämään ja rohkeutta elää.

Tervo-Niemelä sanoo tutkimuksen nostaneen esiin kipukohtia uskonnollisten yhteisöjen opetuksesta ja kotien uskontokasvatuksesta.

Kun lasta pelotellaan Jumalalla ja helvetillä, se etäännyttää hänet uskosta ja jättää jopa elämänmittaisia traumoja:

Sen sijaan julistus armollisesta Jumalasta, luonteva puhe kuolemasta ja tuonpuoleisesta ja se, ettei kuolemaa piiloteta, näyttäytyvät vahvistavina ja elämää kantavina.

Kati Tervo-Niemelän artikkeli kuolemanpelosta on luettavissa mm. joulukuussa 2020 julkaistusta Uskonto, perhe ja hyvinvointi -kirjasta, joka tehtiin dosentti Jouko Kiiskin 65-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

Juhlakirja koostuu viidestä osasta, joissa perheen ja hyvinvoinnin kysymyksiä lähestytään teologisesti. Lisäksi teos valottaa muun muassa käytännöllisen teologian oppiaineen erityispiirteitä Itä-Suomen yliopistossa.