Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Aarre Kuukauppi Hengellisillä syventymispäivillä: ”Inkerin kirkon työ leviää yhä uusien kansojen keskuuteen”

 

Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi puhui Hengellisten syventymispäivien pääjuhlassa. Kuva: Eetu Linnankivi

Hengellisten syventymispäivien pääjuhlassa Johanneksen kirkossa puhuttiin vapaudesta.

Suomen Raamattuopiston järjestämien Hengellisten syventymispäivien lauantai-iltapäivän pääjuhlassa kuultiin Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppia ja Raamattuopiston säätiön toiminnanjohtaja Lauri Vartiaista. Pääjuhlan teemana oli Vapaa!

Piispa Kuukauppi painotti, että todellinen vapaus löytyy Jumalan sanasta. Joskus Jumalan sanan tarkoitus on tehdä kaidalta polulta poikennut ihminen murheelliseksi. Samaan aikaa Jumalan sana myös johtaa iloon ja vapauteen, kun evankeliumin saa uskoa omalle kohdalle syntien anteeksiantamukseksi.

SRO Naistenpäivät neliöb. 25.-31.3.

– Usein kuulee sanottavan, että elämme vaikeita aikoja. En tiedä, onko kristityillä koskaan helppoja aikoja ollutkaan, Kuukauppi pohti ja siteerasi toisella vuosisadalla vaikuttanutta piispa Polykarposta, jonka kerrotaan parahtaneen: ”Voi, hyvä Jumala, mihin aikoihin oletkaan säästänyt minut, että tällaisia asioita joudun kestämään!”

– Mutta murheissakin meidän tulee muistaa kiittää Herraa, joka kuljettaa meitä voittosaatossa. Jumala avaa eteemme ovia, joita kukaan ei voi sulkea.

Piispa Kuukauppi toi terveisiä Inkerin kirkosta, jonka työ on levinnyt yhä uusien kansojen keskuuteen. Viime aikoina kirkkoon on liittynyt burjateja.

– Burjatit ovat kotoisin Mongolian rajalta ja he ovat uskonnoltaan buddhalaisia tai pakanoita. He ovat kokeneet kristinuskon perinteisesti valloittajien uskonnoksi ja suhtautuvat ortodoksikirkkoon edelleen torjuen. Monet heistä ovat tulleet Pietariin opiskelemaan ja tavanneet siellä luterilaisia ensimmäistä kertaa. Pietarissa ja Keltossa heitä on kastettu nelisenkymmentä, Kuukauppi kertoi.

TARVITAAN UUSI USKONPUHDISTUS

Toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen muistutti linjapuheessaan kaikesta siitä hyvästä, mitä uskonpuhdistus on suomalaiseen yhteiskuntaan tuonut, kuten kansanopetuksesta ja yliopistolaitoksesta.

Kaikkein tärkein uskonpuhdistuksen perintö on kuitenkin Jeesuksen sovitustyön kirkas julistus, joka tuo täyden vapauden.

– Nyt kun viisisataa vuotta on kulunut, uskonpuhdistuksen perusperiaatteet ovat taas uhattuina. Raamatun kohdalla puhutaan vain tulkinnasta, vaikka sen sisältöä ei koskaan ole tunnettu näin huonosti.

– Vapauskin nähdään lähinnä vapautena toteuttaa itseä.

Samaan aikaan kansalaisten turvallisuudentunnetta horjuttavat muun muassa terroriteot ja niiden uhka.

Vartiaisen mukaan tarvittaisiin uutta uskonpuhdistusta, paluuta Raamattuun.

– Uskonpuhdistus syntyi avoimen Raamatun äärellä. Kun Jumalan tahto ja armo avautuvat Raamatusta, se tuottaa siunauksen paitsi lukijalleen, myös hänen ympäristölleen.

Jumalan sana saa kristityt rukoilemaan, ja rukous ei jää Jumalalta kuulematta.

– Rukous ei muuta Jumalaa, mutta rukouksen kautta Jumala muuttaa meitä, Vartiainen tähdensi.

 
Artikkelibanneri perussanoma