Kirjoittanut
Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast käsittelee uusimmassa jaksossaan Raamatun numerologiaa.
Töhertäjät tuntuvat valinneen luvun 666 omaksi tunnuksekseen – niin monen alikulkutunnelin betoniseinään tuo luku on ikuistettu. Mutta miksi numerosarja on niin pelottava? Ja nauraako jokin historian hahmo nyt haudassaan?
Luku 666 löytyy Ilmestyskirjan 13. luvusta: ”Tässä vaaditaan viisautta. Se, jolla on ymmärrystä, laskekoon pedon nimen lukuarvon: se on erään ihmisen luku, ja se luku on kuusisataakuusikymmentäkuusi.”
Moni on tulkinnut ”pedon luvun” tarkoittavan sitä, että 666 olisi erityinen paholaisen luku. Ehkä alikulkutunneleissakin ajatellaan niin. Mutta 666 on monella muullakin tapaa erikoinen luku.
666 on esimerkiksi niin kutsuttu kolmioluku. Se tulee summaksi, kun lasketaan yhteen luvut 1-36. Se on myös suurin kolmioluku, jonka kaikki numerot ovat samat. 666 tulee summaksi, kun lasketaan yhteen seitsemän ensimmäisen alkuluvun neliöt. Roomalaisilla numeroilla kirjoitettuna 666 on DCLXVI, eli siinä käytetään kerran kaikkia M-kirjainta pienempiä kirjaimia.
On siis ymmärrettävää, että numerologiasta kiinnostuneet Johanneksen ilmestyksen ajan ihmiset tunsivat kiinnostusta tätä lukua kohtaan. Mutta mikään näistä luvun matemaattisista ihmeellisyyksistä ei anna vastausta sihen, miksi se on pedon luku.
Johanneksen ilmestyksen kohta kertoo selvästi, että 666 on ihmisen luku, ei siis paholaisen. Tämä arvoitus on kiehtonut kristittyjen mieliä jo kahden vuosituhannen ajan – kuka tuo ihminen voisi olla?
Ehdokkaina ovat esiintyneet esimerkiksi Martti Luther, paavi, Muhammed, Ronald Reagan ja lukuisat muut. Mitä luultavimmin kukaan heistä ei ollut Johanneksen ilmestyksen kirjoittajan mielessä.
Hepreassa ja kreikassa kirjaimille voidaan antaa tietyt lukuarvot. Hepreassa tätä sanojen numerologiaa kutsutaan gematriaksi. Ja kiinnostavaa kyllä, kun Keisari Nero -nimen heprealaisen kirjoitusasun kirjaimet lasketaan yhteen, summaksi tulee 666.
Tämän vuoksi Keisari Nero mitä luultavimmin on pedon luvun tarkoittama henkilö. Hän oli Rooman keisari, joka hallitsi vuosina 54-68. Kun Rooma paloi vuonna 64, palosta syytettiin Neroa, joka puolestaan pelastaan vieritti syyn kristittyjen niskaan. Hän aloitti ankarat kristittyjen vainot joissa kuolivat esimerkiksi apostolit Pietari ja Paavali. Nämä vainot olivat varmasti Johanneksen ilmestyksen kirjoittajan mielessä.
Roomalaista hirmuhallitsijaa, tai ainakin hänen nimensä lukuarvoa siis muistetaan kaupunkiemme varjoisilla kujilla yhä. Tämä huvittanee Keisari Neroa, missä nykyisin lieneekään.
Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast käsittelee muitakin Raamatun lukuja, joita on tulkittu vaihtelevalla menestyksellä. Maailmanlopun päivämääräkin on jo moneen kertaan löydetty, tunnetuin tuloksin. Raamatusta on myös huomattu monenlaisia matemaattisia koodeja, joiden avulla kirjaa on pyritty todistamaan Jumalan kirjoittamaksi.
Esimerkiksi venäläissyntyinen tutkija Ivan Panin (1855-1942) teki valtavan suuren tutkimustyön. Hän itse uskoi todistaneensa Raamatun matemaattisesti todeksi.
Kirkon ihmeellisimmät tarinat Radio Deissä lauantaisin klo 21.03. Kuunneltavissa myös Spotifyssa ja muissa podcast-sovelluksissa.
Palautetta ohjelmasta voi lähettää sen Facebook-sivuilla tai kirjoittamalla osoitteeseen palaute@kirkonihmeellisimmättarinat.fi.
