Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

40 prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu kirkkoon välinpitämättömästi

 

Helsingistä nuoret aikuiset suhtautuvat kristillisyyteen muuta maata kriittisemmin. KUVA: Matti Paavonen/www.wikimedia.org

Suomalaisten arvoja ja asenteita tarkastelevassa Jäsen 360 astetta -analyysissa löydettiin uusi ryhmä, jolle uskonnottomuus on osa identiteetin rakentamista.

Kotimaa Oy:n tuottamassa analyysissä tutkittiin muusta Suomesta poikkeavaa Helsinkiä, missä ihmisten suhtautumisen kirkkoon ja kristillisyyteen tiedettiin olevan kriittisempää.
— Aiemmin meillä on ollut niin sanottuja ”änkyräateisteja”, mutta heidän lukumääränsä jää nykyään promilletasolle. Sen sijaan Helsingissä on neljäkymmentä prosenttia ihmisiä, joille kirkko on vastenmielinen tai he suhtautuvat siihen välinpitämättömästi, kouluttaja, jäsenyysasiantuntija Mikko Hormio kuvaa.

 
Aiemmin kirkkososiologisesti ”irrallisiksi” määritellyn ryhmän edustajat ovat nuoria aikuisia, jotka ovat etäällä kirkosta. Helsingissä tämän ryhmän sisältä löytyi alaryhmiä. ”Urbaaneimmat” elävät tiukimmin nopeatempoisessa kaupunkikulttuurissa. Heitä määrittävät aatteiden avomielisyys ja pehmeät arvot. Muiden huomioonottaminen on heille tärkeää, mutta kirkko tuntuu heistä kaukaiselta.

KRS Krito 10.-23.6.

 
15 prosenttia kuului ”uskonnottomien” ryhmään, jota leimasi kovat arvot ja uskontokielteisyys. Esimerkiksi rikastuminen keinoja kaihtamatta oli ryhmässä hyväksyttävää. Tässä ryhmässä identiteetti pohjautuu uskonnottomuudelle ja heille on erityisen tärkeää, ettei kuulu kirkkoon. Kirkkoon kuulumattomuus ei perustu laiskuudelle tai tietämättömyydelle.

 
Uskonnottomat haluavat kirkon pitäytyvän hengellisessä roolissaan, mutta eivät halua olla kirkon kanssa missään tekemisissä. Hormion mukaan urbaaneimmille ja uskonnottomille kirkkoa ei ikään kuin ole olemassa. Heidän suhdettaan kristillisyyteen määrittää toiseus.
— Kysyttäessä paljonko he olisivat valmiita maksamaan kirkon jäsenyydestä, he eivät vastaa ”nolla euroa”. Sen sijaan kolme neljästä vastasi ”en tiedä”. Meillä on siis iso osa ihmisiä, joille kristillinen usko on täysin samantekevää tai vastenmielistä. He eivät tee valintoja sen pohjalta. Kristityt puhuvat uusateisteista, mutta oma arvioni on, että vain hyvin pieni osa uskontoon kielteisesti suhtautumista näkee vaivaa pohtiakseen asioita, Hormio huomauttaa.

 
Kylvaja artikkelibanneri