Kirjoittanut
Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaalan mukaan kirkon ei tarvitsisi kantaa huolta seurakuntavaalien alhaisesta äänestysprosentista.
Minusta on oleellista, että ne, joille kirkko ja sen sanoma on tärkeä, äänestävät. Miksi ihmeessä kaikki ne ihmiset pitäisi saada mukaan, joille kirkko on tärkeä vain vaalipäivänä? Junkkaala kysyy ja uskoo, että alhainen äänestysaktiivisuus satoi monin paikoin seurakunta-aktiivien laariin.
Timo Junkkaala on ollut mukana kokoamassa seurakuntavaalien Usko ja yhteys -verkostoa. Verkoston internet-sivuille on voinut ilmoittautua ne valitsijayhdistykset ja ehdokkaat, jotka jakavat verkoston periaatteet (”Luotamme Raamattuun”, ”Rakennamme kotia”, ”Lähdemme ja lähetämme”, ”Etsimme ja kutsumme”, ”Rakastamme lähimmäistä”, ”Puolustamme perhettä”).
– Sivustolle ilmoittautuneista henkilöistä toistasataa on päässyt sekä neuvostoihin että valtuustoihin. Tämän saman ohjelman takana on lisäksi runsaasti väkeä seurakunnista, jotka eivät sivustolle ilmoittautuneet, Junkkaala kertoo.
Yhdessä matkalla ja Sanasta elämään -listat menestyivät
Usko ja yhteys -sivustolle ilmoittautui pääkaupunkiseudulta Espoon Yhdessä matkalla -lista, Vantaan Sanasta elämään -ryhmä ja Helsingin Malmin seurakunnan Avoin seurakunta -lista. Ne kaikki menestyivät vaaleissa.
Yhdessä matkalla -listat saavuttivat 34,5 prosentin osuuden Espoon suomenkielisten seurakuntien äänistä. Suurimman osuuden liike sai Leppävaaran seurakunnassa, jossa 52,8 prosenttia äänestäjistä antoi ehdokaslistalle kannatuksen.
– Koen, että kirkkomme sisäistä yhteyttä ja keskinäistä kunnioitusta ajavien listojemme hieno tulos on ennemmin voitto kirkkomme ykseydelle kuin vain listoillemme. Toivon, että tämä kantaa hyvään yhteistyöhön kirkossamme eri tavoin ajattelevien välillä, Leppävaaran seurakunnan listavastaava Topi Haarlaa sanoo Yhdessä matkalla -listan tiedotteessa.
Sanasta elämään sai puolestaan suurimman ryhmän Vantaan yhteiseen kirkkovaltuustoon. Lista sai 13 paikka, kun viime vaaleissa niitä tuli kuusi. Toiseksi eniten paikkoja sai Avoin seurakunta (9) ja Sosiaalidemokraatit (9). Muita listoja olivat Kokoomus ja sitoutumattomat (7), Tulkaa kaikki (6) ja Hämeenkylän huominen (4). Ruotsinkielisen seurakunnan kaikki kolme paikkaa menivät Kyrkan mitt i byn -ryhmälle.
Avoin seurakunta Malmi -lista sai läpi kuusi ehdokasta Malmin seurakuntaneuvostoon. Lista on suurin yksittäinen lista ja se sai 37,5 prosenttia neuvoston äänistä. Helsingin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon Malmilta valittiin kaikkiaan 12 jäsentä, joista viisi tuli valituksi Avoin seurakunta -listalta.
– Olemme kiitollisia ja tiedämme, että edessä on kova työ. Meille Raamattu ja kirkkomme Tunnustuskirjat ovat tärkeitä ja tahdomme rakentaa seurakunnastamme matalan kynnyksen yhteisöä, kertoo ehdolla ollut Kirsi Myllyniemi Avoin seurakunta Malmi -listalta Seurakuntalainen.fi:lle.
Menestystä tuli myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Esimerkiksi Lahdessa Usko ja yhteys -verkoston periaatteisiin sitoutunut Yhdistynyt seurakuntaväki saavutti noin puolet kirkkovaltuutettujen paikoista.
”Kirkon sanoma on kaikkia varten”
Timo Junkkaala arvioi, että ”seurakunta-aktiivit” voittivat nämä vaalit. Tulkaa kaikki -liike arvioi, että se kärsi Vantaalla alhaisesta äänestysaktiivisuudesta, mikä satoi ”konservatiivien” laariin. Junkkaala pitää tulkintaa oikeansuuntaisena. Hän ei osaa nähdä alhaista äänestysaktiivisuutta huonona asiana.
– Minusta on oleellista, että ne, joille kirkko ja sen sanoma on tärkeä, äänestävät. Miksi ihmeessä kaikki ne ihmiset pitäisi saada mukaan, joille kirkko on tärkeä vain vaalipäivänä?
Mutta eikö kirkon pitäisi kantaa huolta koko jäsenistöstään eikä vain keskittyä pienen seurakunta-aktiivien porukan hoitamiseen?
– Sanoisin niin, että seurakunta-aktiivien keskeinen tavoite on tavoittaa evankeliumin sanomalla muut ihmiset. Kirkko on kaikkia varten, koska sen sanoma on kaikkia varten. Eihän se niin voi mennä, että ne, joille sanoma ei ole tärkeä, äänestäisivät itsensä ja toisensa luottamuselimiin kertoakseen siellä, että jokin muu on tärkeää kuin kirkon sanoma, Junkkaala sanoo.
Helsinki kulkee omaan suuntaansa
Kirkon uudistusta ajava Tulkaa kaikki -liike kärsi tappioita Vantaalla ja Espoossa, mutta vahvisti asemiaan Helsingissä. Kotimaa24 ehti uutisoidakin, että liberaalit voittivat Helsingissä ja niukasti myös Espoossa, mutta konservatiivit voittivat muualla Suomessa. Junkkaalan mukaan Espoon tulosta on tulkittu väärin, sillä sielläkin on tapahtunut kallistuminen konservatiivisempaan suuntaan. Tarkoittaako vaalitulos sitä, että kristillisyys Helsingissä on kulkemassa entistä kauemmin muun Suomen kristillisyydestä?
– Siltä vähän vaikuttaa, vaikka asia ei ole näin mustavalkoinen. Kaikissa seurakunnissa on monella tavalla ajattelevia ihmisiä. Mutta jos nämä vaalitulokset pitävät paikkansa niin kuin on informoitu, Helsinki kulkee selvästi omaan suuntaansa. Sitähän on tietyllä tavalla enteillyt Kirkko ja kaupunki -lehden linja ja jotkin muutkin asiat. Ei se mikään uusi asia ole, mutta näyttää siltä, että Helsinki on valinnut toisenlaisen tien kuin muu Suomi, Timo Junkkaala sanoo.
