Viva la vida

Suomeen syntyy kuulemma liian vähän vauvoja. Jopa ministerit ovat avanneet suunsa ja todenneet, että tilanne on hyvin vakava. Syntyvyys laskee seitsemättä vuotta putkeen. Tänne syntyy nykyään vähemmän lapsia kuin pahimpina katovuosina 1860-luvun lopulla. Tämä siitäkin huolimatta, että silloin Suomen väkiluku oli noin kolmannes nykyisestä.

Vanhat kliseet pitävät paikkansa. Ilman lapsia ei ole tulevaisuutta. Suomessa on 1970-luvulta alkaen abortoitu noin 10 000 vauvaa vuosittain. Se tarkoittaa noin 500 000 aborttia. Noin 500 000 ihmiseltä on kielletty oikeus elämään. Abortit tehdään lähes täysin sosiaalisin perustein. Siinä riistetään ihmistaimelta oikeus elämään. Hän ei voi puhua puolestaan. Hän ei voi puolustautua. Oikeus elää on kaikkien muiden oikeuksien ja vastuiden perusta. Ihmisen elämä on pyhää hedelmöityksestä viimeiseen hengen vetoon.

Perheniemi Rohkaisun voima

Viime lauantaina valtavat ihmisjoukot marssivat elämän puolesta Latinalaisessa Amerikassa. (linkki tässä). Kolumbiassa marsseille osallistui 400 000 ihmistä, Perussa 800 000 ihmistä. Tärkeitä puheenvuoroja pidettiin. Eräs kardinaali totesi, että näkyvän uskovien yhteisön on nyt välttämätöntä astua kaduille ja vaadittava, että seuraavalle sukupolvelle annetaan elämä ja perhe. Varmasti myös täällä pohjoisessa, jossa väki vanhenee ja vähenee historiallisin harppauksin – paljon nopeammin kuin Amerikoissa – olisi otettava tuo viesti todesta.

Omasta kokemuksesta, neljän alle 10-vuotiaan lapsen isänä, voin todeta, että lapsista ja perheestä saa elämän sisältöä ja iloa uskomattoman paljon. Teemme tulevaisuutta.

Aiheet