Toinen kirje Venäjältä

 

Sähköpostiini saapui toinenkin kirje Venäjältä, tällä kertaa ystävältäni baptistipastorilta. Se on niin järkyttävä ja niin paljastava, että toivoisin joka ainoan suomalaisen kristityn sen lukevan.

”Rakkaat ystävät ulkomailla! Täyden kaaoksen keskellä koetamme paimentaa laumaamme täällä Venäjällä, ja samalla pitää yhteyttä ukrainalaisten sisartemme ja veljiemme kanssa. Yritämme rohkaista heitä puheluilla ja viesteillä. Mutta nyt meidän on vaikea kirjoittaa tai sanoa täällä yksinkertaisintakaan asiaa. Sanaa ”sota” ei saa käyttää. Duuma päätti näet tehdä rangaistavaksi ”valheellisen informaation” levittämisen Venäjän armeijan toimista. Siitä voi joutua 15 vuodeksi linnaan. Jokainen tajuaa, että kaikkea informaatiota, mistä vallanpitäjät eivät pidä, voidaan kutsua ja kutsutaankin valheelliseksi (fake) – ja seuraavaksi löydämmekin itsemme istumasta telkien takana monta, monta vuotta.

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

Kaikki vapaudet, jotka saimme 90-luvun alussa, vedetään nyt vessanpöntöstä alas. Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että on olemassa uusi sukupolvi ihmisiä, kuinka harvinaisia lajissaan he sitten ovatkin, jotka ovat päättäneet seistä lujina, olla tekemättä kompromisseja vakaumuksensa suhteen ja olla peräytymättä askeltakaan tämän kauhean epäoikeudenmukaisuuden edessä.

Venäläiset ulkomailla, etenkin Euroopassa, ovat vaikeuksissa. Eräälle ystävälleni tapahtui Suomessa, että häntä syljettiin vasten kasvoja – enkä ihmettele sitä yhtään. Kuulimme myös venäläisestä opiskelijasta Tšekin tasavallassa, että hänen kimppuunsa oli käyty puukon kanssa, kun hän puhui venäjää kadulla. Ja Tšekkiä on sentään pidetty aina turvallisena ja ihmisystävällisenä maana!

Minua järkyttää nähdä ukrainalaisten ystävieni lähettämiä videoklippejä. Ei siinä voi muuta kuin itkeä heidän puolestaan – mutta myös venäläisten nuorten miesten puolesta, sillä monetkaan heistä eivät haluaisi olla mukana siinä lihamyllyssä. Kuitenkin heidät on kutsuttu (drafted) sotatantereelle taistelemaan. Minun mielestäni tässä olisi heille kansalaistottelemattomuuden paikka.

Sanktioiden seurauksena hinnat ovat nousseet taivaisiin, ulkomaiset firmat lähtevät Venäjältä, kaupat menevät kiinni, rupla on syöksykierteessä, ilmatila suljettu. Emme saa enää käsiimme auton osia, Applen tuotteita, tietokoneita jne. (Venäläiset itsehän eivät valmista juuri mitään.) Sanktiot vaikuttavat tuhoisasti myös niihin, ja erityisesti niihin ihmisiin, jotka eivät kannata tätä nykyistä sotaa eivätkä hallituksen politiikkaa muutoinkaan.

Miten helppoa olikaan repiä muutamassa päivässä alas kaikki se, minkä rakentamiseen on mennyt vuosikymmeniä, ja mikä oli siirtänyt meidän kansamme ryysyistä rikkauksiin. Kaikki se on hetkessä hävinnyt, ja osittainenkin jälleenrakentaminen kestää vuosia, jollei vuosikymmeniä. En usko, että minun elinaikanani elintaso tulee olemaan enää lähestulkoonkaan sellainen, kuin mitä se tätä ennen oli. Jos minä olisin länsimainen sijoittaja, en luottaisi Venäjään tai sen johtajiin tipan tippaa tämän jälkeen.

Kohta vessapaperi on täällä kovaa valuuttaa.

Kun sanktiot kovenemistaan kovenevat, tulee hengissä pysytteleminen olemaan yhä vaikeampaa. Monet ennustavat, etteivät nämä sanktiot palauta Venäjää vain 90-luvun taloudelliseen kaaokseen, vaan vielä kauemmas. Vuosien yltäkylläisyyden jälkeen meidän on vain tyydyttävä seisomaan tuntikausia jonottamassa yhtä leipää tai saippuatankoa. Kohta vessapaperi on täällä kovaa valuuttaa. Mekin suunnittelemme kasvimaan tekemistä kirkon tontille.

Miljoonat ihmiset jäävät työttömiksi ulkomaalaisten firmojen poistuessa maasta, ja samalla heidän perheensä jäävät tyhjän päälle. Siihen joukkoon kuuluu paljon ihmisiä, joilla ei ole mitään tekemistä tämän sodan kanssa, jotka ei edes kannata sitä, vaan päinvastoin tukevat Ukrainaa ja rukoilevat sen puolesta.

Haluan teidän tietävän, että me katsomme joka tapauksessa Herran puoleen ja pysymme tässä maassa kärsien yhdessä tämän kansan kanssa, sen sijaan että hakisimme turvaa jostain muualta. Kristityn elämän tarkoitus kun ei ole turva ja hyvinvointi. Paimenen tehtävää (ministry) ei ole tarkoitettu harjoitettavaksi vain silloin, kun kaikki menee hyvin, vaan myös silloin, kun tragedia iskee.

Tämän valinnan joutui Mooses tekemään, kuten niin moni muukin uskon sankari Heprealaiskirjeen 11. luvussa. Emme pidä itseämme heidän vertaisinaan, mutta Jumala on antanut heidän puhuttelevan esimerkkinsä meille seurattavaksi.

Ovatko ne Raamatun profetiat jo täyttymässä, joissa ennustetaan kansojen yhdistyvän ja järjestävän itselleen yhden hallituksen, yhden talouden ja yhden uskonnon?

Minulla on paljon kysymyksiä. On vaikea ymmärtää, miksi Ukrainan on kestettävä se tragedia, jonka kurimuksessa se nyt kamppailee. Mutta on sitä tuskaa venäläistenkin puolella. Monet niistä sotilaista, jotka on kutsuttu viime aikoina aseisiin, eivät edes tienneet olevansa menossa sotaan. He luulivat, että kysymyksessä oli jokin sotilaallinen harjoitus – ja päätyivät maanpäälliseen infernoon. Se kaikki on sanoinkuvaamattoman hirveää. Minä en tiedä miksi, mutta tiedän, että Jumala tietää.

Näen, miten maailma nyt yhdistyy vastustamaan Putinia. Ovatko ne Raamatun profetiat jo täyttymässä, joissa ennustetaan kansojen yhdistyvän ja järjestävän itselleen yhden hallituksen, yhden talouden ja yhden uskonnon? Loppu on lähellä, Herramme tulo ei ole enää kaukana. Miten suurta iloa tämän tosiasian pitäisikään meille tuottaa kaiken kauheuden keskelläkin.

Niin, sota jatkuu, ja se jatkuu myös ihmissydämissä. Tekee kipeää nähdä ihmismieliä täytettävän propagandalla. Meitä vihataan, koska arvioimme tilanteen eri tavalla kuin enemmistö. Meitä kutsutaan epäisänmaallisiksi pettureiksi, kun seisomme Ukrainan rinnalla. Tämä asia saattaa todella uhata henkeämme ja hyvinvointiamme. Koetamme saada ihmisiä ajattelemaan. Koetamme osoittaa, ettei oikea isänmaanystävä ole se, joka ylistää omaa maataan joka tilanteessa ja kannattaa sokeasti myös sitä pahaa, mitä se sattuu tekemään.

Meidän kristittyjen pitää kuitenkin muistaa, mikä on varsinainen sotatantereemme. ”Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa” (Ef.6:12).

Siskot ja veljet, rukoilkaa Venäjänkin puolesta!”