Sukupuolikäsityksen muutoksella karuja seurauksia

 

Hallituksen tasa-arvo-ohjelman yhtenä lähtökohtana on itsemääräämisoikeuteen perustuvan sukupuolikäsityksen saattaminen osaksi lainsäädäntöä: ”Säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolten vahvistamisesta – – Sukupuolen voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö, joka esittää perustellun selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen.”

Uusi sukupuolikäsitys heikentää biologisten naisten turvaksi rakennettuja yhteiskunnallisia järjestelyjä ja suoja-alueita määrittelemällä naiseksi jokaisen biologisen miehen, joka identifioituu naiseksi. Sukupuolikäsityksen muutoksen aiheuttamista ikävistä seurauksista on jo käytännön esimerkkejä. Esimerkiksi naisia ja lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttänyt miespuolinen seksuaalirikollinen voi saada siirron naisvankilaan tai lyhentää rangaistustaan, jos hän identifioituu naiseksi ja hormonihoidoilla alentaa testosteronitasoaan: häntä on pidettävä vaarattomana, koska naispuolinen raiskaaja on tilastollinen harvinaisuus (Cullen 2020).

Itsemääräämisoikeuteen perustuvan sukupuolikäsityksen johdonmukainen soveltaminen heikentää vanhempien kasvatusoikeutta lapsiinsa. Yhdenvertaisuuteen vedoten Seta ja Trasek vaativat, että uutta sukupuolikäsitystä sovellettaisiin myös alaikäisiin. Tämä johtaisi vakaviin ongelmiin, kuten seuraava esimerkki kertoo.

Vanhempien kasvatusoikeuden rajoittaminen

McGill-yliopiston professori Douglas Farrow ottaa esimerkiksi 14-vuotiaan kanadalaistytön tapauksen, jota psykologi rohkaisi sukupuolenvaihdokseen ja jolle lastenlääkäri tarjosi testosteronihoitoja vastoin isän tahtoa. Isä yritti estää testosteronihoidot pelätessään tyttärensä myöhemmin katuvan hoitojen pysyviä vaikutuksia kuten äänen madaltumista ja mahdollista hedelmättömyyttä.

Asian mentyä oikeuteen isältä (CD) kuitenkin vietiin oikeus opastaa tytärtään (AB) sukupuoli-identiteettiin koskevissa kysymyksissä, kutsua häntä tyttäreksi tai antaa julkisia lausuntoja asiasta. Brittiläisen Kolumbian korkein oikeus piti ”perheväkivaltana” isän pyrkimyksiä asettaa ”perusteettomia rajoituksia tai esteitä perheenjäsenen henkilökohtaiselle itsemääräämisoikeudelle”. ”Perheväkivaltaa” on kieltäytyminen hyväksymästä perheenjäsenen valitsemaa sukupuoli-identiteettiä.

Korkeimman oikeuden tuomari Marzari totesi, ettei oikeusistuin aio katsoa toimettomana sivusta, jos kyseinen nuori ”kärsii vahinkoa sen tähden, että hänen isänsä, jota hän rakastaa, näyttää julkisesti hylkäävän hänen identiteettinsä, levittäen kertomuksia, jotka hylkäävät hänen identiteettinsä ja altistaen hänet alentaville ja väkivaltaisille kommenteille sosiaalisessa mediassa” (A.B. v. C.D. and E.F, 2019BCSC 604, pykälä 72). Oikeusistuin on jo tuomari Bowdenin toimesta ”määritellyt AB:hen kohdistuvaksi perheväkivallaksi, jos joku hänen perheenjäsenensä kutsuu häntä syntymänimellä, kutsuu häntä tytöksi – – tai rohkaisee häntä luopumaan sukupuoliahdistuksen hoidoista” (pykälä 21). Oikeus päätti vahvistaa näitä kieltoja sallimalla isän pidättämisen ilman pidätyslupaa, jos isä näyttäisi jatkavan ”väkivaltaista” käyttäytymistään.

Lainsäädäntö tai oikeusistuimet eivät voi muuttaa tosiasioita

Farrow pitää oikeuden päätöstä huonosti perusteltuna koska itsemäärittely ei voi muuttaa ihmisen objektiivisesti havaittavaa biologista sukupuolta: ”Vastauksena oikeusistuimelle sanon sen, mitä AB’n isä on sanonut, mutta mitä häntä on nyt pidätyksen uhalla kielletty sanomasta: Hänen tyttärensä on tytär, ei poika, eikä oikeusistuimella ole valtaa kirjallisella lausunnollaan muuttaa sitä, mikä on kirjoitettu tyttären kromosomeihin tai julistaa hänen kromosomejaan merkityksettömiksi. ”

Farrow jatkaa: ”Oikeusistuimen pyrkimys julistaa tyttären kromosomit merkityksettömiksi on itsessään väkivaltaa perhettä vastaan – sekä tätä perhettä että kaikkia perheitä vastaan. – – Sen enempää tyttö itse kuin tuomarit Bowden ja Marzari eivät voi tehdä tytöstä poikaa. Tytön terapeutit tai lääkärit eivät myöskään pysty siihen, yrittivätpä he kuinka innokkaasti tahansa.” (Farrow 2019.)

Tuleeko lainsäädännöstä sorron väline?

Farrow’n mielestä tuomarit tekevät väkivaltaa tytölle rohkaistessaan häntä ja häntä hoitavia lääkäreitä väärässä uskomuksessaan, että tytön olisi mahdollista vaihtaa sukupuoltaan. ”Tämä oikeuden päätös ei hyökkää pelkästään yhtä vanhempaa ja lasta vastaan, vaan jokaista vanhempaa ja lasta vastaan. Sillä itse perheen idea häviää, kun henkilökohtainen itsemääräämisoikeus ymmärretään siten, ettei sukupuolittuneella keholla ole merkitystä. Jos sukupuolittuneella keholla ei ole merkitystä, niin vanhemmuudella tai sukulaissuhteilla ei ole merkitystä.”

Oikeuden päätöksestä suhteessa tähän yhteen isään ja hänen tyttäreensä voi seurata, että ”pian on lain kieltämää ja rankaisemaa ’perheväkivaltaa’ kenelle tahansa kieltäytyä hyväksymästä sukupuoli-identiteettiä koskevaa väitettä – – Juuri tähän ovat sukupuolen valtavirtaistamista ajavat aktivistit pyrkineet pääasiassa vihapuhetta ja syrjintää koskevien lakien avulla.”

Jos tällainen lainsäädäntö tulee voimaan, ”on laista tullut sorron eikä oikeudenmukaisuuden väline. Toivon, että tulen vastustamaan sitä ilman pienintäkään epäröintiä, ja toivon, etten ole ainoa, joka niin tekee.” (Farrow 2019.)

Yhteiskuntajärjestyksen heikkeneminen

Yhteiskunnan järjestynyt toiminta vaikeutuu, jos ihmisen identiteetti määräytyy täysin hänen tahtonsa varassa, riippumatta objektiivisesti havaittavista tosiasioista kuten biologisesta sukupuolesta. Valtio tuskin pystyy toimimaan ilman, että henkilöitä määritetään joidenkin ulkoisten tunnusmerkkien pohjalta.

Jos itsemääräämisoikeuteen perustuvan juridisen identiteetin periaate viedään loogiseen päätepisteeseensä, ainoastaan henkilö itse pystyy aidosti nimeämään ja määrittelemään itsensä. Henkilöä ei saisi periaatteessa nimetä tai määrittää minkään objektiivisen tai ulkonaisen tekijän perusteella. Käytännössä valtio kuitenkin joutuisi pitämään kiinni joistakin ulkonaisista määrityksistä, koska niistä luopuminen hankaloittaisi laillisen yhteiskunnan toimintaa.

Jos aito nimeäminen tai identifiointi on tiukasti yksilöllinen ja itsemääräytyvä tehtävä, niin millä perusteella henkilö voidaan tunnistaa julkisessa elämässä? Jos voin itse täysin määrittää julkisen persoonani, ja jos voin hylätä menneen minuuteni ja luoda uuden minuuden milloin haluan ja millä tavalla tahansa, ja jos minun mennyt identiteettini ei enää millään tavalla liity minuun, niin mitä tapahtuu yhteiskunnan lailliselle järjestykselle? Jos Pekasta tulee Paula, voiko Paula jättää Pekan rikokset taakseen samalla kun hän luopuu Pekan nimestä? Voiko raiskaaja Pekka määrittää itsensä raiskatuksi Paulaksi? (Farrow 2017d)

Uusi sukupuolikäsitys lisää eriarvioisuutta

Muissa länsimaissa kohdatut ongelmat voivat pian olla todellisuutta myös Suomessa, jos lainsäädännön sukupuolikäsitys muutetaan itsemääräämisoikeuteen perustuvaksi. Aiheutuvat haitat kohdistuvat erityisesti yhteiskunnan kaikkein haavoittuvimpiin ja puolustuskyvyttömimpiin jäseniin, joiden suojaksi rakennetut turvajärjestelmät heikkenevät muutoksen myötä.

 

Kirjallisuus

Cullen, Tom (2020) “Convicted of Sex Crimes as a Man, Felon No Longer Deemed Threat After Sex-Reassignment Treatment.” Storm Lake Times, Jan 16, 2020

Farrow, Douglas (2017d) “The Right to Be Yourself? Gender Identity as the Baptism of Autonomy.” First Things, 3.9. 2017.

Farrow, Douglas (2019) “The New Family Violence”. First Things 5.8. 2019.

Puolimatka, Tapio (2019) Sukupuoli muutoksessa. Päivä.

Puolimatka, Tapio (2020) Saanko luvan – sanoa? Sananvapaus ja vihapuhe. Perussanoma.