Olen tällä palstalla arvioinut muutamia viime vuosina ilmestyneitä teologien kirjoittamia kirjoja, joissa liikutaan aika sameissa vesissä. Raamatuntutkijat ovat kirjoittaneet Israelin uskon historiaa uusiksi, heittäneet varjon Daavidin olemassaololle, väittäneet että Jumala ei olisi kaikkivaltias ja jopa Jeesuksen neitseestäsyntyminen ja ylösnousemus on asetettu kyseenalaiseksi.
Nyt tähän keskusteluun tulee raikasta vettä Kuopiosta. Piispa Jari Jolkkonen teki Yle-ykköselle erinomaisen kolmiosaisen tv-sarjan Jeesuksesta. Sarja oli kulttuuriteko ja ilman muuta parasta kristillisen uskon markkinointia, mitä noilla aalloilla on aikoihin nähty ja kuultu.
Samaan aikaan tv-dokumentin kanssa Jolkkonen kirjoitti kirjan Nasaretin mestarin tarina (Docendo 2026). Kirjassa on osittain samankaltainen letkeä ote kuin tv-ohjelmassa. Myös asiapitoisuus on korkeaa luokkaa. Kirja lähtee Vanhan testamentin historian läpikäymisestä ja etenee Raamatun tekstihistorian kautta Uuden testamentin evankeliumien vaiheisiin. Pääsiäiskertomuksen ja ylösnousemuksen kuvauksen jälkeen on vielä kiinnostava jakso kristinuskon vaikutuksesta länsimaiseen sivilisaatioon ja esimerkiksi demokratian kehitykseen.
Koska kirjaa on tehty samanaikaisesti tv-dokumentin kanssa, siinä on paljon aineistoa Raamatun maantieteestä ja arkeologiasta. Luin nämä oman erityisalani kohdat erityisen tarkasti ja annan piispalle täydet pisteet. Kaikki tärkeimmät paikat ja löydöt on kerrottu asianmukaisesti ja kiinnostavasti. Minä olisin pohtinut hiukan eri tavoin Via Dolorosan historiallisuutta, mutta se on pieni sivuseikka.
Kirja todellakin poikkeaa otteeltaan aivan olennaisesti aiemmista eksegeettien kirjoista. Niitä leimasi historiallisten tietojen vähättely, kun tässä sen sijaan faktatietoihin pohjautuen vahvistetaan lukijan luottamusta Pyhän kirjan tapahtumiin. Samalla asenne on tutkijan: moni asia jää lopullista ratkaisua vaille.
Kyseessä ei ole akateeminen tutkimus ja siksi sitä ei rasiteta alaviitteillä. Silti siinä näkyy vahva teologinen osaaminen. Ja kirjan luonteesta johtuen piispa tuo sopivissa kohdin esille myös oman uskonsa eli kirkon uskon.
Mielestäni sekä edelleen Yle-areenasta löytyvä kolmiosainen Ristin mies ja minä että tämä kirja ovat sellaisia, joista kristityt saavat erinomaista tukea uskomme taustahistorian ymmärtämiseksi. Näitä voisi suositella niidenkin katsottavaksi ja luettavaksi, joille kristinusko on vieraampi.
