Tunturikeskus Kairosmaja sai tänä kesänä uuden vetäjän. Takana ovat kansainväliset tehtävät maailmalla, kun Juha Valta rakentaa nyt elämäänsä luonnonrauhan keskelle Pyhätunturin juureen.
Kun Juha Valta ja puolisonsa Elina Laiho kävivät heinäkuun alussa ensimmäisen kerran Pelkosenniemellä sijaitsevalla Kairosmajalla, Lappi näytti parhaimpia puoliaan.
– Tietä pitkin loikki poroja, ja oli ihana yötön yö. Järvelle laskeva aurinko loi upeita sävyjä. Nautimme lempeän savusaunan löylyistä. Kaikesta näki, miten Kairosmaja on monille ihmisille merkityksellinen ja rakas paikka, Elina Laiho kertoo.
– Töiden alkaessa elokuussa vietettiin Pyhä Unplugged -festivaalia, ja pääsimme Revontulikappeliin kuuntelemaan aivan huikeaa konserttia, jossa loppuunmyydylle salille esiintyivät muun muassa Marzi Nyman ja Lenni-Kalle Taipale.
Keväällä Juha Valta valittiin Kairosmajan johtajaksi ja Elina Laiho ohjelma- ja viestintävastaavaksi. Kairosmajan tunturikeskus tarjoaa monipuolista leiri-, kurssi- ja muuta ohjelmatoimintaa sekä majoituspalveluja ympäri vuoden. Pyhä-Luoston tunturimaisemissa sijaitseva keskus tarjoaa elämykselliset puitteet eräretkeilyyn, päiväretkiin ja ulkoiluun. Paikka sijaitsee keskellä Lappia, ja sieltä on noin 130 kilometrin matka lähimpään kaupunkiin Rovaniemelle.
Vaikka välimatkat ovat pitkiä, se ei ole syrjässä maailmasta.
– Tämä on tosi aktiivinen ja kasvava paikka, ja siinä näkyy Lapin matkailun kehitys ja kansainvälisyys – ympärille rakennetaan paljon, Laiho sanoo.
Juha Valta kertoo, että yksi heidän tavoitteistaan onkin kansainvälistää toimintaa. Siihen kahdella maailmankansalaisella onkin rahkeita.
Matkalaukkulapsesta kutsumustyöhön
Juha Valta laskee asuneensa vierailleensa noin viidessäkymmenessä maassa. Hänen vanhempansa, Vapaakirkkoon kuuluneet lääkäri-isä ja musiikinopettajaäiti, innostuivat lähetystyöstä. Kun Juha oli kahden viikon ikäinen vauva, perhe muutti Sveitsiin, jossa vanhemmat kävivät lähetystyöhön valmistavaa koulutusta. Perhe asui myöhemmin Intiassa, Nepalissa ja Irakissa.
Valta kertoo omaavansa vapaakirkolliset juuret, mutta muutos luterilaiseen kirkkoon ennen pandemiaa tuntui luontevalta ja kodikkaalta.
– Minulla oli siirtymisen aikoihin hyviä keskusteluja silloisen kotipaikkakuntani Raaseporin suomalaisen seurakunnan, nyt jo eläköityneen kirkkoherra Esa Lahtisen kanssa. Se oli hyvä polku muutokseen.
Ammatiltaan Juha Valta on alun perin luokanopettaja, mutta hän on työskennellyt sittemmin rehtorina sekä kasvatusalan asiantuntijana. Opetus- ja kasvatustyö on kulkenut mukana yli kahden vuosikymmenen ajan. Vuonna 1997 hän oli perustamassa suomalaista ulkomaankoulua Papua-Uudessa-Guineassa, ja myöhemmin hän on työskennellyt Intiassa, Nepalissa ja useissa kehitysyhteistyö- ja ulkoministeriön tehtävissä, muun muassa Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran palveluksessa.
Vaikka vanhemmat työskentelivät aikoinaan lähetystöissä, Valta kokee tehneensä itse uransa oman koulutuksensa mukaisena asiantuntijana.
– Kun Suomen Lähetysseura palkkasi minut vuonna 2021, lähetystyöntekijänimike oli yleisempi. Nykyään työskennellään erilaisissa asiantuntijatehtävissä, ja nimikkeet vaihtelevat tehtävän mukaan. Itse olen aina ollut lähinnä ”teltantekijä”. Olen tehnyt omaa ammattiani missä maassa tahansa olen ollut.
– Tärkeämpää on ollut se, mikä on eettinen vakaumukseni arjessa. On toimittava sen mukaan, miten paikallisesti voidaan.
Treffit etänä
Juha Valta ja Elina Laiho tapasivat toisensa ensimmäisen Nepalin komennukseen aikaan 2018.
– Ensimmäiset treffit olivat etänä, mutta kun muutin seuraavana vuonna takaisin Suomeen, alkoi tarinamme kunnolla, Valta kertoo.
Aluksi pariskunta asui Raaseporin Fiskarsissa, myöhemmin Nepalissa ja Intiassa. Paluumuuton jälkeen heillä oli koti viimeksi Asikkalan Vääksyssä, jossa edelleen vietetään paljon aikaa.
Pariskunnalla on aikuiset lapset, Valtalla kolme ja Laiholla kaksi. Lapset ovat hajaantuneet ympäri maailmaa.
– Yksi asuu Yhdysvalloissa, yksi Alankomaissa, loput Suomessa. Kovasti odotamme, että hekin pääsevät jossain vaiheessa kokemaan Lapin tunnelmia, Valta kertoo.
Journalismia ja ympäristöpolitiikkaa opiskellut Laiho on työskennellyt muun muassa freelancerina Ylelle ja pisimmän työpätkän Länsi-Uusimaa-lehdessä. Seitsemän vuotta sitten hän siirtyi journalismista viestintään ja toimi Suomen YK-liiton viestintävastaavana, kunnes perhe lähti Intiaan.
Yhteinen Intian kokemus jäi aiottua lyhyemmäksi.
– Olimme yksityisen intialaisen työnantajan palveluksessa. Kevään kuluessa tuli selväksi, että heillä oli eri intressit koulun pitämiseen kuin minulla rehtorina. Minulla on oma näkemys suomalaisen kasvatuksen, ammatillisen pätevyyden ja eettisen vakaumuksen omaavana ammattilaisena. Siinä tuli niin kova ristiriita, että työskentely ei tuntunut enää hyvältä, ja lähdimme pois, Valta kertoo.
Pariskunta palasi koti-Suomeen hieman ihmeissään.
– Työt oli annettu pois, talo pakattu, ja piti keksiä, mitä tehdä tässä vaikeassa työttömyystilanteessa Suomessa. Ei ole yksinkertaista saada töitä, vaikka olisi tehnyt kuinka pitkän työuran, Valta kertoo.
Tähän tilanteeseen aukeni mahdollisuus Kairosmajan vetäjinä.
– Tämä paikka sopi meille molemmille työn, harrastusten, elämäntilanteen ja Lapin luonnonrakkauden puolesta, Laiho sanoo.
Kairosmajan haasteet
Kairosmajan henkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä kahdeksan henkeä: Juhan ja Elinan lisäksi kolme keittiössä, kaksi asiakas- ja opaspalveluissa sekä yksi kiinteistönhoidossa.
Talouden tasapaino on usein ollut vuosien saatossa haaste tunturikeskukselle.
– Edeltäjäni Kaisa Mattilan ansiosta toiminta on saatu neljässä vuodessa kestävälle taloudelliselle pohjalle, ja oma tavoitteeni on jatkaa tällä linjalla. Se on vaativaa tasapainoilua, mutta täysin mahdollista, Valta sanoo.
Talouden lisäksi toinen tavoite on saavuttaa nuorempaa kävijäkuntaa.
– Meidän täytyy löytää seuraava sukupolvi. Pelkkä yksi rippikouluviikko ei riitä sitouttamaan, koska side tänne syntyy pitkän ajan kuluessa. On ollut jo nyt hienoa tavata useita toisen sukupolven Kairoksen kävijöitä paikan päällä, Valta toteaa.
Kolmas tavoite on kansainvälistyminen.
– Kairosmaja voisi olla jatkossa paljon kansainvälisempi, niin ohikulkijoille kuin maailman kristillisille tahoille. Se vaatii, että pystymme palvelemaan myös esimerkiksi englanniksi tai ranskaksi, hän sanoo ja muistuttaa, että Lapin matkailun kasvu tukee tätä tavoitetta.
Lupa pysähtyä
Juha Valtan mukaan Kairosmaja jatkaa edelleen tehtäväänsä olla paikka, jossa voi hiljentyä, levätä, kohdata ja kokea yhteyttä.
Ajatusta hän kuvaa vanhalla suomalaisella matkanteon käsitteellä.
– Muistan lukeneeni Hämeen härkätiestä, minkä ajatus sopii meille hyvin. Kun matkalaiset asettuivat yöksi tien varteen, he eivät eksyneet minnekään – he tiesivät tarkalleen, missä tie kulki. Mutta heidän täytyi levätä, kerätä voimia ja arvioida, jatkuuko matka samaan suuntaan. Meillä on sama tilanne: elämää vain suoritetaan, eikä pysähdytä miettimään, onko se hyvää. Kairosmajalla on lupa pysähtyä ja tehdä sellainen henkilökohtainen välitilinpäätös: missä minä nyt olen ja miten minä voin, Valta kuvailee.
Ohjelmaa suunnitellaan yhdessä Kairoksen ystävien, työntekijöiden ja tukijoiden kanssa. Uusien linjausten suhteen pariskunta on vielä varovainen.
– Tässä alkuvaiheessa lähinnä tutustumme siihen, mikä on aiemmin vetänyt talon täyteen ja mitä ihmiset ja kohderyhmät toivovat. Niitä kuunnellaan, ja niiden pohjalta rakennetaan. Ideoita meillä kyllä riittää, Elina Laiho sanoo.
Syksyllä on Kairoksen ystävien toiveohjelmaa ja viikonvetäjien vetämiä teemaviikkoja. Revontulikappelissa kuullaan kesän ja syksyn aikana musiikkipainotteista ohjelmaa, muun muassa Petri Laaksosen, Joel Hallikaisen ja Annika Eklundin konsertteja.
– Tulevaisuudessa tulemme tarjoamaan kansainvälistä ohjelmaa uudelle yleisölle. Toiveissa on erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille suunnatut kurssit ja toiveiden mukaan pidennetyt viikonloppuohjelmat. Kairosmaja tarjoaa aamiaismajoitusta sekä yöpymismahdollisuuden matkailuauto- ja matkailuvaunumatkailijoille, Valta kertoo.
Katse tulevaisuudessa
Tulevaisuuteen Valta suhtautuu luottavaisesti.
– Näen tulevaisuuden hyvin positiivisena. Meillä on hieno henkilökunta ja pitkäaikaiset tukijat. Yhteisö kasvaa koko ajan. Matkailu tuo tänne ihmisiä yhä enemmän niin Suomesta kuin kauempaa.
Lapin matkailu kasvaa voimakkaasti, ja Kairosmaja voi kehittää siitä oman palvelumuotonsa omalla identiteetillä – kuitenkin harkiten.
– Meillä on kaunis luontomme, joka täytyy ottaa huomioon toiminnassa ja suojella. Kasvun ei tarvitse tapahtua päättömästi. Voimme miettiä tarkkaan, miten se tehdään kestävällä tavalla, Juha Valta toteaa.
Hän odottaa tulevaa syksyä hyvillä mielin.
– Tässä työssä yhdistyvät kestävä liiketoiminta, seurakunnat ja yhteistyö kristittyjen kanssa upeassa ympäristössä.
