Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Media (tahtomattaan) Jumalan sanan asialla?

 

Suuri osa suomalaista mediaa käyttäytyi taas kesällä kuin se kuuluisa sopulilauma. Lukematta ja ymmärtämättä (haluamattakaan ymmärtää?) sitä, mitä sisäministeri Päivi Räsänen sanoi, oltiin valmiit jopa vaatimaan hänen eroaan.

Kuvaavaa on, että kun Kuopion piispa Jari Jolkkonen kohun jälkeen luki Räsäsen puheen, hän luuli lukeneensa väärän tekstin. Niin kaukana puhe oli siitä melusta, joka siitä oli synnytetty.    

Dei Neliöb.20.9.-11.10. MJa

On jo saatu tottua siihen, että kirkon johdossa on niitäkin, joita media juoksuttaa ja jotka kiirehtivät vakuuttamaan, ettei sisäministerin näkemys ole kirkon kanta. Hämmentävää on, ettei heidän puheistaan  kuitenkaan käy ilmi, mikä se kirkon kanta on. Se olisikin vaikea ilmaista, koska tässäkin tapauksessa sisäministeri oli tarkasti ilmaissut Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen mukaisen kannan. Kristitty noudattaa valtion lakeja paitsi silloin jos ne ovat ristiriidassa Raamatun kanssa.

Elleivät apostolit olisi kuunnelleet enemmän Jumalaa kuin keisaria, ei kristinuskoa olisi koskaan syntynyt. Ellei Luther olisi asettanut Raamattua maallisten ja uskonnollisten vallanpitäjien edelle, meillä ei olisi luterilaista kirkkoa. Jos esi-isämme olisivat totelleet enemmän tsaaria ja Venäjän lakeja kuin vakaumustaan ja omaatuntoaan, ei olisi Suomi-nimistä valtiota.

Mutta mikä nyt siis on kirkon kanta? Periaatteessa on selvää, ettei kristillisellä kirkolla ei voi olla muuta kantaa kuin Raamatun kanta. Tämä ei kuitenkaan enää ole selvää kaikille kirkon johdossa. Kesän kohun keskellä sieltä annettiin viesti, ettei Raamattua tule pitää sellaisena kirjana, josta otetaan ohjeet elämälle. Tällainen viesti hämmentää, koska kristillisen uskon olemukseen ja määritelmään on alusta asti kuulunut se, että Raamatusta etsitään uskon ja elämän ohjeet. Jeesus käski pitämään kaiken, mitä hän oli opettanut (Matt. 28:20). Apostoli Paavali kirjoitti, että joka ”kääntää selkänsä näille ohjeille, ei käännä selkäänsä ihmiselle vaan Jumalalle” (1. Tess. 4:8).  

Osa kirkon johdosta pyrkii kaikin tavoin siihen, ettei kirkon kanta eroaisi kansan yleisestä mielipiteestä. Näin halutaan ehkäistä kirkosta eroamisia. Siinä on yksi syy siihen onnettomaan yritykseen ottaa etäisyyttä sisäministerin puheeseen. Raamatun mukaan kristittyjen tulisi kuitenkin nimenomaan varoa mukautumasta tämän maailman menoon (Room . 12:2).  Jeesus sanoi, että hänen oppilaittensa tulisi olla suolana ja valona pimeässä maailmassa. Hänen mukaansa hänen seuraajansa joutuvat kaikkien vihattavaksi hänen nimensä tähden. Jeesus varusti seuraajiaan sitäkin tilannetta varten, jolloin he joutuvat oikeudessa vastaaman uskostaan. (Matt. 5:13-14; 10:17-22)

Ehkä oli hyvä, että media nosti kohun sisäministerin puheesta. Näin koko Suomi kuuli, että on olemassa Jumala, jonka tahdon kuunteleminen ja noudattaminen on tärkeämpää kuin mikään muu. Kun kirkko ei anna selvää ääntä, on onneksi olemassa se yksi niin sanottu tavallinen kirkon jäsen, jonka sanomisiin media tarttuu.

Toivoa sopii, että kohun seurauksena tartutaan kiinnostuneena Raamattuun. Sieltä löytyy kuluneen kesän teeman ”Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä” (Ap.t. 5:29) lisäksi paljon muutakin tärkeää. Hyvä sanoma Vapahtajasta muuttaa elämämme antamalla uskon, toivon ja rakkauden.

Timo Junkkaalan blogi Seurakuntalainen.fi:ssä

 
Perusta artikkeli