Jumalan matematiikkaa lähetystyössä

 

Lähetystyössä mennään sinne, missä Jeesusta ei tunneta tai hänestä tiedetään vain vähän. Me suomalaiset olemme tehneet lähetystyötä kohta pari sataa vuotta. Suomalaisten lähetysjärjestöjen kautta työ maailmalla toteutuu luotettavasti, monimuotoisesti ja laaja-alaisesti.

Usein kysytään lähetystyön tuloksellisuudesta ja puhutaan sen vaikuttavuudesta. Kaikkea ei lähetyksessä voi kuitenkaan mitata numeerisesti tai tilastoimalla. Usein tulokset ja vaikutukset voi nähdä vasta pidemmällä aikavälillä. Tulosta on syntynyt siinä mielessä, että maailma on kristillistynyt. Esimerkiksi Afrikassa kristittyjen määrä on kasvanut 120 vuoden aikana 9,64 miljoonasta lähes 685 miljoonaan.

Sansa Neliöb. 13.2.-12.3.

Alun perin gambialainen, Yalen yliopiston professori Lamin Sanneh on esittänyt tunnetun teesinsä, jonka mukaan protestanttiset lähetystyöntekijät ovat tehneet Afrikan kansoille suurimman kulttuurisen palveluksensa luomalla niille kirjakielen pohjan. Aapiset, sanakirjat, kieliopit, katekismukset ja raamatunkäännökset ovat luoneet hyvän pohjan kielen kehittämiselle, jota afrikkalaiset ovat itse myöhemmin jatkaneet. Sannehin mielestä tällainen kulttuurinen palvelus tekee tyhjäksi väitteen lähetystyöstä kulttuuri-imperialismina.

Yhteisön muutos ja koko yhteiskuntaa muuttava vaikutus lähtee usein liikkeelle yksilöiden kautta. Yhden esimerkin kristillisen lähetystyön mukana tulleesta muutoksesta voi löytää Kongosta. Kongo on yksi maailman köyhimmistä valtioista, jota on runneltu vuosikymmeniä sissisodissa ja konflikteissa. Kongossa yhtenä sodan hirvittävänä piirteenä on ollut naisten ja lasten raiskausten ja mielipuolisen silpomisen käyttäminen aseena.

Yksi uhreja auttava on lääkäri Denis Mukwege, jolle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2018. Tässä työssä on ollut mukana Suomesta helluntailiikkeen lähetysjärjestö Fida International. Kysyttäessä kuinka monta henkilöä Panzin sairaalassa on autettu, Mukwege ei haastattelussa halunnut antaa numeroita, vaan mainitsi, että jokaisen numeron takana on ihminen ja tämän tarina. Yhden ihmisen tarina voi kertoa enemmän kuin suuret numerot. Lääkäri, joka voisi työskennellä missä päin maailmaa tahansa, on kristillisen vakaumuksensa tähden kongolaisessa sairaalassa kohdatakseen jokaisen uhrin yksilönä ja auttaakseen häntä.

Toiminnan vaikuttavuutta, myös lähetystyössä, on arvioitava tavoitteesta käsin. Lähetystyö on osallistumista Jumalan työhön, hänen valtakuntansa etenemiseen. Jumalalla näyttää olevan erikoinen suhde määrällisiin tavoitteisiin: Jumalan valtakunnassa iloitaan yhdestä, joka kääntyy, enemmän kuin 99 hurskaasta.

Keskeisintä vaikuttamistoimintaa Jumala kohdistaakin meihin, hänen omiinsa. Me itse tarvitsemme ulospäin katsomista ja ravisteluakin, ettemme käperry vain sisään päin tai omiin ongelmiimme. Me tarvitsemme kirkkona ja kristittyinä yhteyttä veljiimme ja sisariimme eri puolilla maailmaa. Lähetystyön ja lähetystyöntekijöiden kautta kirkko pysyy kiinni maailmanlaajan Kristuksen seurakunnan lähetyselämässä. Seurakunnissa on paljon työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja seurakuntalaisia, jotka ovat tuoneet lähetystyössä oppimansa kieli- ja kulttuuripääoman sekä lähetystyössä syntyneet yhteydet mukanaan palatessaan kotimaahan. Suomeen palanneet lähetystyöntekijät ovat esim. tulkanneet, opettaneet ja auttaneet pakolaisia ja maahanmuuttajia seurakunnissa.

Suomi on osa jälki-kristillistä Eurooppaa ja kirkossa me helposti keskitymme lähinnä laskeviin jäsenmääriin ja pieneneviin verotuloihin. Kristinuskon painopiste onkin jo siirtynyt eteläiselle pallonpuoliskolle ja siellä asuvien kristittyjen osuus maailmanlaajuisesta kirkosta kasvaa. Uskonnollisuus ei globaalisti vähene, päinvastoin. Kristinusko ja islam ovat maailman suurimmat uskonnot ja ne kattavat yli 60 % maailman väestöstä. Vuoteen 2050 mennessä kristittyjen osuus on 35 prosenttia maailman väestöstä. Sosiologisesti kristinusko kaupungistuu, nuortuu ja köyhtyy.

Kysymys maailman evankelioimisesta on kuitenkin edelleen ajankohtainen. Vaikka kristillinen todistus ja evankeliumin ilosanoma ovat levinneet ympäri maapalloa, maailman 14 000 kulttuurista edelleen yli 4 000 ei ole kohdannut kristinuskoa. Koko maailman väestöstä 28,2 prosenttia (2,22 miljardia) on vielä tavoittamatta.

Suomen luterilaisen kirkon kirkkojärjestyksen mukaan seurakunnan ja sen jäsenten tulee edistää lähetystyötä, jonka tarkoituksena on evankeliumin levittäminen niiden keskuuteen, jotka eivät ole kristittyjä (KJ 4:4 §). Tämä tehtävä on Jeesuksen itsensä antama ja nousee kirkon identiteetistä hengellisenä yhteisönä. Lähetystyö on ihmisten kokonaisvaltaista hengellistä ja aineellista auttamista sekä globaalin vastuun kantamista. Se on yksi elävän kristillisyyden tuntomerkeistä.

Haasteellisesta tilanteesta huolimatta meillä suomalaisilla kristityillä on mahdollisuus lähettää vahva tulevaisuuteen katsova toivon viesti ja osoittaa kristillisestä uskosta nousevaa epäitsekästä lähimmäisen rakkautta osallistumalla lähetystyöhön. Me olemme koko maailmaa ajatellen hyväosaisia. Lähetystehtävä on vielä kesken ja avun tarvitsijoita paljon.

 
Kylvaja artikkelibanneri