Jakartan vaalien pyörteissä

Jakartan vaalien jännitysnäytelmä kulminoitui toukokuussa kun vaalien ennakkosuosikki Ahok hävisi toisen vaalin ja kaiken lisäksi hän sai vankilatuomion.

Jakartan vaalien jännitysnäytelmä kulminoitui toukokuussa kun vaalien ennakkosuosikki Ahok hävisi toisen vaalin ja kaiken lisäksi hän sai vankilatuomion. Basuki Tjahaja Purnama, lyhyesti Ahok ei tullut uudelleen valituksi Jakartan kuvernöörin virkaan.

Ahok toimi vuodesta 2014 Jakartan kuvernöörinä sen jälkeen, kun silloisesta Jakartan kuvernööristä, Joko Widodosta eli Jokowista tuli Indonesian presidentti. Viimeisen puolen vuoden aikana Ahok tavoitteli uudelle kaudelle Jakartan kuvernööriksi, kun on istuvan presidentin kanssa samaa puoluettakin.

Muutkin ehdokkaat olivat aika kovia paukkuja, nimittäin edellisen presidentin Yudhoyonon poika Agus Harimurti Yudhoyono ja indonesialainen akateemikko Anies Rasyid Baswedan. Ahokin ehdokkuutta vastustivat kovan linjan edustajat. Heidän mielestään Indonesian korkeimpien virkamiesten pitäisi yksinomaan olla muslimeja uskonnoltaan. Siksipä lienee luonnollista, että Ahok joutui uutispyörityksen uhriksi.

Oliko siihen aihetta vai ei, mene ja tiedä. Kaikki alkoi siitä, kun Ahok vieraili Tuhansilla saarilla viime syksyn syyskuussa ja sanoi ”On mahdollista, että syvällä sydämessänne ette voi äänestää minua. Syynä voi olla se, että jotkut johtavat teitä harhaan viittaamalla suuran Al-Maidan kohtaan 51”.

Mutta Buni Yani viittasi Facebookissa Ahokin sanoneen että ”Al-Maidan kohta 51 johtaa teitä harhaan”. Buni jopa myönsi, että hän epähuomiossa jätti pois joitakin sanoja. Bunin FB-postaus sai aikaan paljon julkista tyrmistyneisyyttä Ahokia kohtaan.

Indonesian poliisi jopa asetti Bunin syytteeseen sellaisen informaation levittämisestä, joka aiheuttaa vihaa eli vihapuheesta.

Huhtikuun 20. päivän oikeudenkäynnissä syyttäjät myönsivät, että he eivät voi osoittaa Ahokin loukanneen islamia kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan yksityisiä muslimeja. Tämän vuoksi syyttäjät vetivät pois viisivuotisen vankeusrangaistuksen vaatimisen. Syyttäjät myös totesivat myönteisinä seikkoina sen, että Ahok on käyttäytynyt hyvin oikeusprosessin aikana ja että hän on tehnyt paljon hyvää pääkaupungissa virkauransa aikana.

Kaikesta hyvästä huolimatta syyttäjät tulivat siihen lopputulokseen, että Ahok syyllistyi vihamielisyyteen muslimeja kohtaan. Monet muslimit uskovat, että suura Al Maida 51 opettaa heitä olemaan valitsematta ei-muslimeja johtajikseen. Tosin muslimienkin keskuudessa tästä on erilaisia tulkintoja. Syyttäjien mielestä Ahok on väärässä toimiessaan kuten hän tietäisi oikean selityksen jakeesta.

Toukokuun 9.päivä tuomioistuin tuomitsi Ahokin kahdeksi vuodeksi vankeuteen jumalanpilkasta. Tuomarit eivät ottaneet huomioon syyttäjien suosituksia jumalanpilkkasyytösten unohtamisesta.

Indonesiaa on yleensä pidetty avarakatseisena muslimimaana. Päätös Ahokin vangitsemisesta varmaan aiheuttaa paljon keskustelua tulevaisuudessa.

Sansa Elojuhlat

Aiheet

,