Arkeologia todistaa Jerusalemin huoltovarmuudesta

Viime aikoina Suomessa moni ihminen on nostanut esiin kysymyksen Suomen huoltovarmuudesta. Jos jotain yllättävää tapahtuisi, kuten vaikka pandemia iskisi, tulisi katovuosia tai tapahtuisi jotain muuta… niin, kuinka olisi turvattu, että suomalaisille riittäisi ruokaa ja juomaa. Kuinka meidän energian saanti olisi turvattu? Vastuulliset hallitsijat varmistavat, että huoltovarmuus toimii. Maatalouden on oltava kunnossa. Sieltä me saamme leivät, puurot, juustot, maidot, lihat, kananmunat… Huoltovarmuuskeskustelu sai minut katsomaan monia Israelin, ja erityisesti Jerusalemin, arkeologisia löytöjä uudelta näkökulmalta. Nehän liittyvät usein juuri huoltovarmuuteen!

Hän johti veden kaupunkiin

Nostan esiin muutaman esimerkin. Lähdetään liikkeelle veden saannista. Pyhä maa on kuivaa ja kuumaa seutua, varsinkin jos vertaamme sitä Suomeen. Niinpä vettä piti varastoida. Arkeologit ovat löytäneet II rautakauden, eli kuningasajan (1000–587), kaupungeista, kuten Jerusalemista, Samariasta, Megiddosta ja Hasorista suuria vedenkeruualtaita. Kuningas Hiskia, 710-luvulla, halusi varmistaa, että mahdollisen piiritystilanteen aikana veden saanti olisi taattu Jerusalemin asukkaille. Ongelmana oli vain se, että Jerusalemin ainut vesilähde, Gihonin lähde, oli muurien ulkopuolella. Niinpä Hiskia käski hakkauttaa, louhia, tunnelin, joka johdattaisi Gihonin vesilähteen vedet kaupungin muurien sisäpuolelle. Tästä suuresta työstä kerrotaan Raamatussa. Tämä oli yksi kaikkein tärkeimpiä Hiskian teoista. Hän ”sulki Gihonin lähteen ylemmän juoksun ja johti sen maan alta Daavidin kaupungin länsipuolelle.” (2. Aik. 32:30.) ”Hän rakensi vesialtaan ja tunnelikanavan ja johti veden kaupunkiin.” (2. Kun. 20:20.) Vielä 200-luvulla kirjoitetussa Sirakin kirjassa muistellaan kuningas Hiskian, kaikkien janoisten sankarin, suurtyötä Juudean pääkaupungissa: hän ”johdatti veden virtaamaan sen keskelle, rautaisin työkaluin hän puhkaisi kalliot ja rakensi vesialtaita.” (Sir. 48:17.)

Arkeologit ovat löytäneet tuon Hiskian aikaisen vesitunnelin. Kyseessä on yli 600 metriä pitkä vesikanava, joka on louhittu peruskallion läpi, Gihonin vesilähteeltä kaupungin muurien sisäpuolelle.

 

Kuninkaalle veroruukkuja

Kuningas Hiskian aikakaudelta, 730–700 -luvuilta, Juudean kaupungeista on löytynyt tuhansia ruukunkahvoja, joihin on leimattu pieni kuvio ja hepreankielinen sana: LAMELEK. Tuo sana, LAMELEK, tarkoittaa kuninkaalle. Moni arkeologi pitää näitä LAMELEK-leimoja yhtenä kaikkein merkittävimpänä arkeologisena löytönä tuolta aikakaudelta. Mistä ne kertovat? Miksi nuo ruukut oli leimattu ”kuninkaalle”? Moni ajattelee, että näissä LAMELEK-leimatuissa ruukuissa on kerätty veroa kuningaskunnalle. Ehkä niissä on kerätty varoja, joilla turvattaisiin huoltovarmuus, jos sota syttyisi. Todennäköisesti näissä leimatuissa ruukuissa on ollut oliiveja, viiniä tai viinirypäleitä.

Kannattaa huomata, että juuri 730–700- luvuilla Jerusalem kasvoi kuin herkkutatti sateen jälkeen. Kaupungin väkimäärä ja pinta-ala moninkertaistui, osittain siksi, että pohjoisvaltakunta eli Israel oli joutunut 730- ja 720-luvuilla Assyrian sotamahdin jalkoihin. Tämän vuoksi monet israelilaiset pakenivat, ja moni löysi turvapaikan tytär Siionin helmojen suojasta. Pyhään kaupunkiin rakennettiin uusia kaupunginosia, ja Hiskia rakennutti suuren muurin, noin seitsemän metriä leveän ja yhtä korkean, kiertämään Länsikukkulaa, joka nyt liitettiin Jerusalemiin. Kaikesta näkee, että kuningas Hiskia panosti huoltovarmuuteen. Hän oli viisas ja rohkea hallitsija.

Huoltovarmuuden tärkein lenkki

Mutta todellisia kriisejä oli Hiskian aikana aivan valtavasti. Hän todisti nuoruudestaan asti, kuinka Assyria tuhosi kuningaskuntia, Juudean sisarkuningaskunnan, Israelin, ja monta muutakin kuningaskuntaa. Hiskia näki kansansiirtoja. Hän tiesi, että pahimpaan piti valmistautua. Viime kädessä Hiskian kertomuksesta näemme, että hän laittoi toivonsa Herraan. Herran apu ja pelastus oli huoltoketjun ratkaisevin lenkki. Lopulta, kun kaikki inhimillinen toivo oli rauennut ja omat avut loppuneet, Hiskia rukoili Herralta apua. Jumala lähetti yhden enkelin. Niinpä Assyrialta, tuon ajan suurimmalta sotamahdilta, jäi pyhä kaupunki valloittamatta.

Ilmoittaudu Jerusalem-webinaariin

Historian, varsinkin pelastushistorian tutkiminen, osoittaa, että tämän päivän haasteet eivät ole ennen näkemättömiä. Samat haasteet ovat tänään, kuin silloin yli 2500 vuotta sitten. Onneksi turvanamme on kuninkaiden kuningas, Jeesus Kristus. Hän on myös meidän perimmäinen huoltovarmuuden takaaja. Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme. Kutsun sinut mukaan webinaariin, jonka pidän ke 23.2. klo 18. Tässä webinaarissa tutustumme Israelin arkeologian yhteen kiinnostavimmista löydöistä. Tervetuloa mukaan! Voit ilmoittautua tästä linkistä! Jos et ehdi paikalle, voit tilata ilmaisen tallenteen.

P.S. Huoltovarmuudesta ja Jerusalemista puheen ollen, tuli mieleeni, että luvuissa Jes. 54 ja 55 esitetään kutsu kaikille nälkäisille ja janoisille. Tämä kutsu kuuluu nimenomaan pyhästä kaupungista: ”Kuulkaa, kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa viljaa ilmaiseksi, syökää, ottakaa maksutta viiniä ja maitoa!”