Kuusi luterilaista herätysliikejärjestöä on perustanut uuden yhteistyöjärjestön, Kirkkokansan liiton. Sen keskeisenä tehtävänä on tukea ja koordinoida messuyhteisöjen toimintaa eri puolilla Suomea. Järjestöjen yhteistyössä nousee esiin myös kysymys pappisvihkimysten järjestämisestä.
Kuusi herätysliikejärjestöä perusti keskiviikkona 28. lokakuuta Helsingissä Kirkkokansan liitto ry:n. Uusi kaksikielinen yhteistyöjärjestö kokoaa yhteen neljää eri herätysliikettä edustavaa järjestöä, jotka ovat jo aiemmin tehneet yhteistyötä Suomen teologisen instituutin (STI) jäsenjärjestöinä.
Uuteen liittoon kuuluvat Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley), Suomen Raamattuopiston Säätiö, Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys sekä ruotsinkieliset Laestadianernas Fridsföreningars Förbund (LFF) ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF).
Liiton tarkoituksena on edistää luterilaista uskoa ja tukea jäsenjärjestöjen hengellistä toimintaa. Käytännössä sen tärkeimmäksi tehtäväksi määritellään messuyhteisöjen perustamisen ja toiminnan tukeminen sekä koordinointi.
Liiton hallituksen puheenjohtaja Lauri Vartiainen korostaa, ettei tarkoituksena ole perustaa uutta kirkkokuntaa tai yhdistää herätysliikkeitä yhdeksi järjestöksi.
– Arvostamme kunkin herätysliikkeen omaa hengellistä perintöä ja haluamme rohkaista vaalimaan sitä. Kun usko ja tunnustus on yhteinen, eivät erilaiset perinteet ole este tiivistyvälle yhteistyölle, Vartiainen sanoo.
Taustalla huoli kirkon tulevaisuudesta
Kirkkokansan liiton perustamista ovat edeltäneet usean vuoden yhteistyö ja keskustelut herätysliikkeiden kesken. Järjestöt haluavat varautua kirkollisen tilanteen muutoksiin ja turvata hengellisen toiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa.
Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummelan mukaan uusi liitto pyrkii palvelemaan myös niitä kristittyjä, jotka ovat eronneet Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta.
– Kirkkokansa on seurausta usean vuoden yhteisestä työstä ja rukouksista. Vaikka perustettu yhdistys ei ole kirkko, niin tiivistyneen yhteistyön kautta haluamme palvella myös heitä, jotka ovat päätyneet lähtemään Suomen ev.-lut. kirkosta.
Nummela nostaa esiin myös kysymyksen pappisvihkimyksistä, jonka ratkaiseminen tulee hänen mukaansa ajankohtaiseksi järjestöjen yhteistyössä.
– Jatkossa joudumme miettimään erityisesti kysymystä pappisvihkimyksistä. Emme voi odottaa loputtomiin niiden järjestymistä niille työntekijöille, jotka eivät Raamattuun sidotun omantunnon vuoksi voi osallistua yhteisvihkimyksiin, Nummela toteaa.
Myös Länsi-Suomen Rukoilevaisten johtava teologi Timo Laato pitää pappisvihkimysten järjestämistä tulevaisuudessa tarpeellisena. Hänen mukaansa kirkon jäsenmäärän väheneminen ja kansankirkollisen aseman muuttuminen lisäävät tarvetta herätysliikkeiden keskinäiselle yhteistyölle.
Herätysliikkeet haluavat vahvistaa yhteistyötään
Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä pitää Kirkkokansan liiton perustamista merkittävänä askeleena herätysliikkeiden yhteistyössä.
– On hienoa, että erilaiset herätysliikkeet ovat löytäneet toisensa entistä vahvemmin. Olen kiitollinen Jumalalle siitä poikkeuksellisen vahvasta yhteishengestä, joka välillemme on syntynyt.
Säilä toivoo yhteistyön vahvistavan luterilaista kristillisyyttä Suomessa ja auttavan järjestöjä löytämään ratkaisuja kirkon vaikeisiin kysymyksiin.
Myös ruotsinkieliset herätysliikejärjestöt pitävät yhteistyön tiivistämistä tärkeänä. LFF toiminnanjohtaja Stig-Erik Enkvist näkee liiton perustamisen ennakoivana varautumisena tulevaisuuteen.
– Järjestämme toimintaa tulevaisuutta varten, josta emme varmasti tiedä, millainen se on, mutta josta meillä on vahva aavistus. Toimimme yhdessä Jumalan apuun luottaen.
SLEF toiminnanjohtaja Albert Häggblom puolestaan korostaa järjestöjen yhteistä vastuuta kristillisen sanoman välittämisestä tuleville sukupolville.
Toiminta käynnistyy messuyhteisöjen yhteistyöllä
Kirkkokansan liiton tavoitteena on muodostaa valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka tukee jäsenjärjestöjen messuyhteisöjä ja tarjoaa mahdollisuuksia osallistua hengelliseen toimintaan.
Liittoon voidaan ottaa myöhemmin mukaan myös uusia järjestöjä, jotka sitoutuvat sen tarkoitukseen ja tunnustukseen. Henkilöjäseniä liitolla ei ole, vaan yksityishenkilöt osallistuvat sen toimintaan jäsenjärjestöjen kautta.
Vaikka yhteistyö on rakentunut Suomen teologisen instituutin (STI) yhteydessä, STI ei ole uuden liiton jäsen. Instituutti keskittyy jatkossa entistä selkeämmin teologiseen koulutukseen ja tutkimukseen.
Liiton toimintaa ja teologista yhteistyötä ohjaa erillinen yhteistoiminta-asiakirja, jonka periaatteisiin järjestöt ovat sitoutuneet jo aiemmin.
Kirkkokansan liitto järjestää yhteisen adventtijuhlan Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 4.–5. joulukuuta. Ajantasaiset tiedot verkostossa mukana olevien järjestöjen yhteisöistä löytyvät Kirkkokansan verkkosivuilta.
Perustamisasiakirjan allekirjoittivat:
Stig-Erik Enkvist, Laestadianernas Fridsföreningars Förbund (LFF)
Timo Laato, Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys (LSRY)
Daniel Nummela, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys (SEKL)
Tom Säilä, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley)
Lauri Vartiainen, Suomen Raamattuopiston Säätiö (SROS)
Albert Häggblom, Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF)
