Kristinuskossa uskotaan Jumalaan, joka lähetti rakkaudessaan poikansa kuolemaan ristillä pelastaakseen ihmiskunnan sen synneistä. Kaikki eivät kuitenkaan usko häneen. Onko Jeesus epäonnistunut messias ja Jumalan pelastussuunnitelma vähän kehnosti suunniteltu? Voiko pelastussuunnitelma olla onnistunut, jos kaikki eivät pelastu?
Vaatiiko onnistunut pelastussuunnitelma kaikkien ihmisten pelastumista? Se riippuu siitä, mikä on pelastussuunnitelman tarkoitus. Otetaan vertailukohdaksi sairaala. Maailman paras sairaala voi pelastaa jokaisen ihmisen, joka hakeutuu apuun. Silti se ei pelasta niitä, jotka eivät sairaalaan tule, mutta tämä ei tee sairaalasta huonoa sairaalaa. Se vain kuvaa sitä, että sairaalan tarkoitus ei ole pelastaa kaikkia sairaalan ulkopuolelle jääneitä ihmisiä. Sitä varten on ensihoito, joka tavoittaa ihmisiä ulkopuolelta ja tuo heidät sairaalaan. Siksi pitää pohtia, mikä on Jumalan pelastussuunnitelman tarkoitus.
Kristinuskossa on näkemyksiä, jotka perustuvat oletukseen, että jotkut eivät ota pelastusta vastaan. Kristillinen universalismi sanoo, ettei helvetti ole ikuinen rangaistus, vaan paikka, jossa Jumala pyrkii taivuttelemaan ihmisen tahtoa ottamaan pelastus vastaan. Koska jokainen jossain tilanteessa ottaisi pelastuksen vastaan ja kun ihmiselle tarjotaan pelastusta ikuisesti, kaikki lopulta päätyvät vastaanottamaan pelastuksen. Kalvinismista tunnetun ennaltamääräämisopin pohjalta puolestaan uskotaan, että Jumalan pelastussuunnitelman tarkoitus ei alun perinkään ollut pelastaa, joka ikistä ihmistä, vaan pelkästään harvat hänen valitsemansa yksilöt. Siispä Jumalan pelastussuunnitelma on onnistunut, koska Jumalan suunnitelma oli pelastaa vain valitut. Näin ollen kristikunnan sisällä on useita näkemyksiä, joissa pelastussuunnitelma ei ole epäonnistunut.
Paavali sanoo Jeesuksen kuolleen kaikkien puolesta, mutta silti anelee heitä antamaan sovittaa itsensä.
Pitääkö kristittyjen sitten tämän kritiikin pohjalta kääntyä kalvinisteiksi tai universalisteiksi? En sanoisi niinkään, sillä kritiikki olettaa, että Jumalan suunnitelman tarkoitus on itsessään pelastaa kaikki. Tämä tulisi kyseenalaistaa, jos uskoo ihmisellä olevan Jumalan antama aito vapaus hylätä pelastus tai ottaa se vastaan. Paavali sanoo Jeesuksen kuolleen kaikkien puolesta, mutta silti anelee heitä antamaan sovittaa itsensä (2. Kor. 5:16-21). Jos Jumala siis tahtoo, että ihmiset ottavat pelastuksen vastaan omasta päätöksestään, ei silloin Jumalan pelastussuunnitelman tarkoitus ole pelastaa kaikkia, vaan tarjota kaikille pelastusta, jonka vastaanottamalla he voivat pelastua. Jeesus maksoi jo kaiken, ei tarvitse muuta kuin ”laittaa nimi paperiin!” Jumalan pelastussuunnitelman onnistuminen ei siis näin olisi kiinni siitä, kuinka suuri osa ihmiskunnasta pelastuu, vaan mahdollistaako Jumala pelastuksen kaikille. Jos Jumala mahdollistaa tämän, pelastussuunnitelma olisi näin onnistunut!
No mahdollistaako Jumala pelastuksen kaikille, jos monet eivät ikinä edes kuule evankeliumia? Onko Jumalan ensihoidossa nyt puolestaan vikaa, kun se ei saa vietyä evankeliumia kaikille? Kristillinen universalismi voi vastata, että Jumala antaa vielä kuolleille mahdollisuuden kuulla evankeliumin ja näin ottaa Jumalan pelastusrenkaasta kiinni. Toisaalta ehkä sellainen, joka ei ole kuullut evankeliumia, voi pelastua luonnollisen tiedon kautta (Room. 1:21) tai vajavaisen tiedon pohjalta, uskoen Jumalaan samalla tavoin, kuin vanhan testamentin pyhä. William Lane Craig tuo vielä kolmannen vaihtoehdon Jumalan välitiedon pohjalta, jonka perusteella Jumala tietää, miten ihminen valitsisi eri tilanteissa. Jumala ei tee kenellekään vääryyttä, vaikka he eivät saa kuulla evankeliumia, jos he eivät olisi sitä ikinä vastaanottaneet: “On mahdollista, että Jumala on providentiaalisessa viisaudessaan järjestänyt maailman niin, että ne, jotka eivät todellisuudessa koskaan kuule evankeliumia, ovat ihmisiä, jotka eivät reagoisi siihen, vaikka kuulisivatkin sen.” (Craig 2000, 150-151) Jos joku näistä kolmesta vaihtoehdosta pitää paikkansa tai on edes mahdollinen, voi Jumalan pelastussuunnitelman tarkoitus olla mahdollistaa pelastus kaikille.
Siis vaikka vain pieni osa ihmiskuntaa pelastuisi, ei se ole haaste kristinuskolle, vaikka kristillinen universalismi ylipäätään kieltää, etteivät kaikki pelastuisi. Kalvinismi ja vapaan tahdon näkemys sanovat, ettei Jumalan pelastussuunnitelman tarkoitus ole pelastaa kaikkia. Edes se, etteivät kaikki kuule evankeliumia, ole todiste, että Jumalan olisi tarvinnut hieman konsultointiapua suunnitelmaa tehdessään. Siispä Jumalan sairaala ja ensihoito voivat toimia onnistuneesti niille suunnitellulla tavalla.
William Lane Craigin lainaus teoksesta The Only Wise God (Toim Wipf and Stock Pub. 2001)
Teksti: Eero Peuraniemi
