Suomalaisten mielestä ihmisarvo ei toteudu Suomessa niin hyvin kuin sen pitäisi. Diakonissalaitoksen ensimmäisessä Ihmisarvobarometrissa suomalaiset arvioivat ihmisarvon nykytilan kaikilla mitatuilla osa-alueilla tavoitetasoa heikommaksi. Diakonissalaitos kutsuu tätä eroa ihmisarvovajeeksi.
Kaikissa neljässä barometrissa mitatussa asiassa nykytilan arvio jää selvästi tavoitetasosta. Suomalaiset arvioivat, että kaikkia ihmisiä ei kohdella Suomessa yhtä arvokkaina ja että heikossa asemassa olevia ihmisiä ei kohdella riittävän arvostavasti. Myös heikossa asemassa olevien ihmisten turvaverkot arvioidaan riittämättömiksi ja heidän mahdollisuutensa saada äänensä kuuluviin liian heikoiksi.
Esimerkiksi heikossa asemassa olevien ihmisten arvostava kohtelu saa nykytilan arvioksi 3,52, kun tavoitetaso on 6,00 asteikolla 1–7.
Suomalaiset odottavat myös julkisen vallan kantavan vastuuta heikossa asemassa olevista ihmisistä. Valtiolle annetaan laaja vastuu eri huono-osaisten ryhmien tilanteesta. Valtion vastuusta vallitsee laaja yhteisymmärrys, vaikka näkemykset vastuun laajuudesta ja kohdentumisesta eroavat.
Kolme keskeistä havaintoa
1. Ihmisarvovaje näkyy kaikissa neljässä mittarissa
Kaikissa neljässä mitatussa asiassa suomalaiset arvioivat nykytilan heikommaksi kuin sen pitäisi olla.
Yhtäläisen kohtelun nykytila saa arvion 3,53 ja tavoitetila 5,87. Heikossa asemassa olevien ihmisten arvostavan kohtelun vastaavat luvut ovat 3,52 ja 6,00, heidän turvaverkkojensa riittävyyden 3,13 ja 5,28 sekä heidän äänensä kuulumisen 2,75 ja 5,32. Arviot on annettu asteikolla 1–7.
2. Suomalaiset odottavat julkisen vallan kantavan vastuuta heikossa asemassa olevista
Barometrin perusteella heikossa asemassa olevien ihmisten tilannetta ei nähdä vain yksilön omana asiana. Valtiolle annetaan laaja vastuu eri huono-osaisten ryhmien tilanteesta. Valtion vastuusta vallitsee laaja yhteisymmärrys, vaikka näkemykset vastuun laajuudesta ja kohdentumisesta eroavat.
3. Ihmisarvon toteutuminen näyttää erilaiselta eri asemista katsottuna
Matalammassa sosiaalisessa asemassa olevat arvioivat ihmisarvon toteutumisen Suomessa keskimäärin heikommaksi kuin hyväosaisemmat. Myös ihmiset, jotka ovat säännöllisesti tekemisissä heikossa asemassa olevien kanssa, arvioivat tilannetta kriittisemmin.
Tulokset osoittavat, että ihmisarvon toteutuminen ei näyttäydy kaikille suomalaisille samanlaisena.
Tavoite on korkealla, toteutuminen jää jälkeen
– Suomalaisten viesti on selvä: ihmisarvon pitäisi toteutua Suomessa paremmin kuin se nyt toteutuu. Tämä ero näkyy kaikissa barometrin mittareissa. Ihmisarvovaje tarkoittaa juuri tätä kuilua tavoitteen ja koetun todellisuuden välillä, sanoo Ihmisarvobarometrin analysoinut professori Juho Saari.
Barometri piirtää Suomesta ristiriitaisen kuvan. Suomalaiset haluavat ihmisarvon toteutuvan nykyistä paremmin ja odottavat julkisen vallan kantavan vastuuta heikossa asemassa olevista ihmisistä. Samalla heidän arvionsa nykytilasta jäävät selvästi tavoitetasosta.
– Suomalaiset odottavat, että ihmisarvo toteutuu myös silloin, kun elämä on vaikeaa. Barometri osoittaa, että tavoitteen ja koetun todellisuuden välillä on selvä kuilu. Juuri vaikeissa elämäntilanteissa ihmisarvon merkitys korostuu: ihmisarvo ei voi riippua siitä, kuinka paljon ihmisellä on voimavaroja, rahaa tai mahdollisuuksia pitää puoliaan, sanoo Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Elina Juntunen.
– Yhteiskunnan onnistumista pitää arvioida myös sen perusteella, miten se kohtelee ihmisiä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.
Ihmisarvobarometri haastaa katsomaan suomalaista yhteiskuntaa sen omien tavoitteiden kautta. Jos ihmisarvo kuuluu jokaiselle, sen pitää toteutua myös silloin, kun ihmisen omat voimavarat ovat vähissä ja hän tarvitsee yhteiskunnan tukea.
Ihmisarvobarometrista
Ihmisarvobarometri on Diakonissalaitoksen ensimmäinen selvitys ihmisarvon toteutumisesta Suomessa. Väestöaineiston keräsi IRO Research kesällä 2026. Aineiston analyysistä vastaa professori Juho Saari. SPSS-analyysiaineistossa on 2 438 vastausta. Lopulliseen julkaisuun täydennetään IRO Researchin vahvistama menetelmäkuvaus, alkuperäinen vastaajamäärä ja käytetyt painot.
Barometri täydentyy joulukuussa 2026 toisella osalla, jossa samoihin kysymyksiin vastaavat Diakonissalaitoksen palveluissa ja toiminnoissa olevat ihmiset, joista monet elävät yhteiskunnan kaikkein vaikeimmissa tilanteissa.
